Onko joulukuusen voittanutta? Pohjois-Suomessa joulupuiden ykkönen on aivan toinen puu

Kuva: Kari Salonen

Monessa kodissa varma merkki joulun saapumisesta on joulupuun ilmestyminen olohuoneen nurkkaan. Innokkaimmat joulun ystävät kaivavat tekokuusen varastosta jo loka-marraskuussa.

Viime vuosina sosiaalisessa mediassa joulunviettäjien kodeissa on nähty perinteisen kuusen lisäksi koristeltuna muitakin joulupuita ‒ esimerkiksi mäntyjä. Onko kyse yksittäisten henkilöiden keksinnöstä vai pidemmästä jouluperinteestä?

”Ylä-Lapissa mänty on perinteinen joulupuu siinä missä muualla Suomessa se on kuusi”, kertoo viestinnän erityisasiantuntija Aino Ilkka Metsähallitukselta.

Myös Lapin metsänhoitoyhdityksen Ivalon alueen metsäasiantuntija Pasi Peltonen muistaa joulumännyn ehdottomana joulupuuna lapsuudestaan. Mänty tuotiin jouluksi kotiin niin omassa kuin kavereiden kodeissa. Kuusen saatavuus vaikuttaa Peltosen mukaan myös perinteeseen.

”Nykyään saatavilla on myös tuontikuusta, joten kodeissa nähdään kuusiakin.”

Joulupuun on voinut tänäkin vuonna kymmenen euron kuusiluvan ostettuaan hakea valtion metsästä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla. Suomen aivan pohjoisimmissa kunnissa joulupuuksi saa hakea ainoastaan männyn. Syy tähän on Ilkan mukaan pohjoisessa kasvavien kuusien määrässä.

”Pohjoisimpien kuntien alueella kuusia kasvaa luontaisesti harvassa, ja siitä syystä joulukuusiluvalla saa Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa hakea joulupuuksi ainoastaan männyn.”

Siitä, kuinka usein jouluksi kotiin päätyy kuuden sijaan mänty, ei Metsähallituksella ei ole tilastotietoa.

”Joulukuusilupia myydään vuosittain muutama tuhat, mutta meillä valitettavasti ole tiedossa, millainen osuus luvista myydään männyille”, Ilkka kertoo.

Kuusen asema ehdottomana suosikkina ei ole kuitenkaan kiveen hakattu. Metsähallitus kysyi vuosi sitten Instagram-seuraajiltaan mikä neljän toimipaikan toimistojoulupuista miellyttää eniten silmää. Yllättäjäksi kiri joulumänty, joka kahmi lähes puolet seuraajien äänistä.

”Joulumänty oli siis seuraajiemme mielestä äänestyksen kaunein”, Ilkka kertoo.

Vaikka mänty olisi joulupuuna uusi tuttavuus, on kuuselle ollut kilpailijoita ennenkin. Esimerkiksi Tampereen Keskustorin joulupuuna on nähty pihta. Joulupuuksi se on vaivihkaa päätynyt suoran runkonsa ja tasaisen kartiomaisen muotonsa ansiosta.

Metsäkuusi voi olla muhkeutta ja runautta joulupuultaan haluavan joulusisustajan makuun harva, ja esimerkiksi mänty- ja pihtalajikkeiden joukosta löytyy myös tuuheita lajeja.

Joulupuun perinteen taustalla on jo egyptiläisten ja antiikin roomalaisten tapa tuoda vehreitä lehviä talvipäivänseisauksen juhliin. Vihreiden lehvien olemuksen katsottiin symboloivan elinvoimaa ja hedelmällisyyttä. Miksei siis ainavihanta mäntykin kävisi juhlapuuksi ‒ onhan sekin karujen ja kuivien kasvupaikkojen kukoistaja.