MTK:n Tiirola hämmästelee Kari Jordanin puheita

"Erityisen kummalliselta Metsä Groupin pääjohtajan kommentti kuulostaa metsänomistajien korvissa Kainuussa ja Lapissa, missä metsänomistajat valittavat, ettei kuitupuuta saa kaupaksi millään hinnalla", Mikko Tiirola sanoo. Kuva: Markku Vuorikari

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kummeksuu Metsä Groupin pääjohtajan Kari Jordanin puheita kotimaisen kuitupuun riittävyydestä.

Jordan arvioi Maaseudun Tulevaisuudessa keskiviikkona, että Äänekosken uuden biotuotetehtaan käynnistyttyä suomalainen kuitupuu on täyskäytössä.

"Erikoinen kommentti, että kuitupuun käyttö olisi Äänekosken valmistuttua tapissa. Faktat eivät tue sitä", Tiirola sanoo.

Hän viittaa muun muassa konsulttiyhtiö Pöyryn tekemiin selvityksiin.

"Ei perustu ainakaan Pöyryn raporttiin", Tiirola viestitti Twitterissä.

"Erityisen kummalliselta Metsä Groupin pääjohtajan kommentti kuulostaa metsänomistajien korvissa Kainuussa ja Lapissa, missä metsänomistajat valittavat, ettei kuitupuuta saa kaupaksi millään hinnalla."

Pöyry Management Consultingin viime vuonna tekemän selvityksen mukaan puun riittävyys ei ole ongelma, kun arvioidaan Suomeen suunniteltuja selluhankkeita.

Kotimaista puun käyttöä voitaisiin lisätä vuosittain 23 miljoonaa kuutiometriä vaarantamatta metsien kestävää käyttöä ja suojelua.

Äänekoskelle ensi vuonna valmistuva biotuotetehdas lisää havukuitupuun kulutusta neljä miljoonaa kuutiometriä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa puun käyttöä 15 miljoonaa kuutiometriä.

Tiirola huomauttaa, että teollisuuden kuitupuun tarve on nousemassa vasta sille tasolle, mitä se oli 2000-luvun alkupuolella ennen metsäteollisuuden rajua rakennemuutosta. Suomalaisten paperi- ja sellutehtaiden alasajo alkoi kymmenen vuotta sitten, kun UPM ilmoitti sulkevansa Voikkaan tehtaan.

Sellutehtaista viime vuosikymmenellä kylmenivät muun muassa Stora Enson Kemijärven tehdas ja Metsä Groupin Kaskisten tehdas.

Pöyryn mukaan puun käytön kasvaessa haasteeksi nousee puun liikkeelle saaminen.

Tiirolan mukaan haasteeseen vastaaminen vaatii poliittisia päätöksiä, joilla muun muassa edistetään metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia.

"Se edellyttää myös kasvavia panostuksia metsien hoitoon", hän sanoo.