Oma osuuskunta osaa puunja rahankasvatuksen
RAUTJÄRVI (MT)
”Meillä oli jäsenetusopimus Metsäliiton kanssa jo isän aikana, nyt on meneillään ensimmäinen metsäpalveluhanke Metsä Groupin kanssa”, sanoo maanviljelijä Kai Suutari ja pudottaa kuusen pottitaimen mättääseen kasvamaan.
Kumppanusten hankkeen koon määräsi luonto, isoksi. Syyssuven 2010 myrskyt repivät Suutarin tilan metsistä Rautjärven Metsäkylältä viljelykuntoon yli neljäsosan, 23 hehtaaria 85:stä.
Suutarilla oli metsävakuutus Lähivakuutuksessa. Korvausasiat sujuivat hyvin. ”Mutta ei vakuutus kyllä korvaa odotusarvoja täysimääräisesti verrattuna siihen, mitä myrskyn tuhoamista kolmoskehitysluokan metsistä olisi saanut aikanaan uudistushakkuissa.”
Myrskyn jäljille hankitaan uutta kasvua istuttaen ja kylväen. Suutarin naapurissa asuvat nuorukaiset saivat mukavan kesätyön 7 000 kuusen istutuksesta. Karuimmat maat kylvetään.
Asta-myrskyn jäljiltä odottaa yhä 10 hehtaaria suometsää, osa puista kallellaan, routaa ja harvennushakkuuta.
”Eiköhän tässä nyt ala taimikonhoito”, Suutari kuvaa tulevaisuuden suunnitelmia.
Metsä Group muokkasi uudistusalat ja toimitti taimet ja siemenet viljelyihin. Metsuriapua löytyy tarpeen mukaan.
Suutarin tilan päätuote on maito: sitä tuottaa 65 lehmää. Peltoja on omat ja vuokratut yhteen lukien noin 160 hehtaaria.
Suutari on tyytyväinen metsänomistajien oman osuuskunnan toimintaan rahan kasvattajana. Hän on maksanut osuusmaksun velvoitteensa ”täyteen ja vähän ylikin, sitä tehdään aina kun on varaa tehdä.”
Osuuskunnan edustajisto päättää vuosittain kokouksessaan, millaista korkoa jäsenten pääomalle maksetaan. Osuuspääoman koroksi vuodelta 2011 päätettiin 5,5 prosenttia, A-lisäosuuksille 5 ja B-lisäosuuksille 4,5 prosenttia.
”Ainahan ne ovat olleet parempia kuin pankista saadut korot, siitähän se korko riippuu, miten firmalla menee.”
Suutarilla on parempi asetelma isäänsä verrattuna puun tuotannossa sikäli, että omaa teollisuutta on lähinurkilla ihan eri malliin kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Joutsenon, Simpeleen, Lappeenrannan ja Punkaharjun tehtaat ovat hyvässä iskussa ja nielevät kaikkea puuta energiapuusta sahoille ylijäreisiin kuusen vaneritukkeihin.
”Oman osuuskunnan mahdollisuudet ostaa jäsenten puuta ovat parantuneet tosi paljon”, Suutari sanoo.
Hän seuraa läheltä osuuskunnan ja Metsä Groupin asioita Lappeenrannan piiritoimikunnan puheenjohtajana.
Haastattelutuokion jälkeen tuli hyvä uutinen Joutsenosta. Metsä Fibre investoi siellä sellun tuotannon laajennukseen ja tuotteen kilpailukykyyn. Kuitupuun käyttö kasvaa.
Palvelut ovat pelanneet Suutarin mukaan hyvin.
”Tarjotulle puulle on löytynyt ostoa ja metsänhoitoon on palkattu lisää henkilöstöä.”
Kysymykseen yhden ostajan varaan jäämisestä puumarkkinoilla Suutari sanoo piiripäällikkö Jari Makkoselle hymyillen: ”Kyllä nää hinnat tietää. Muistutan, jos eivät tiedä.”
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
