Metsäkoneyrittäjät huolissaan lakon vaikutuksista – peräävät metsäyhtiöiltä vastuunkantoa: "Metsä Groupin äkkijarrutus ihmetyttää"

Metsäteollisuuden lakko vähentää puuntarvetta ja keskittää hakkuita harvennuksille. Samaan aikaan alettaisiin päästä talvileimikoiden kimppuun. Kuva: Kari Salonen

Metsäteollisuuden lakot ovat pysäyttäneet Metsä Groupin korjuutyömaat kokonaan. MT kertoi asiasta tiistaina.

Metsäkoneyrittäjille puunkorjuun seisahtuminen on erityisen huono uutinen. Kuluva talvi on ollut jo ennestään poikkeuksellisen ankaraa aikaa. Korjuukelpoisista leimikoista on ollut pulaa, kun metsänpohjat ovat suuressa osassa Suomea lähes lumettomia ja pehmeitä.

Myös metsäteollisuuden lakot ja työsulut ovat sekoittaneet puunkorjuuta.

"Metsä Groupin äkkijarrutus ihmetyttää. Yrittäjäkentältä ei löydy ymmärrystä näin pikaisesti toteutetulle päätökselle. Onko markkinatilanne tosiaan niin huono, ettei puuta voida korjata yhtään varastoihin ja terminaaleihin", kysyy Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Mika Jormakka.

Lakkotilanne aiheuttaa Jormakan mukaan epätietoisuutta koko kentälle muun muassa henkilöstön lomautusten suhteen. Hän peräänkuuluttaa metsäyhtiöiden vastuunkantoa alihankintaketjuista.

"Olemme lisänneet henkilöstöä ja konekantaa vuodesta 2018 eteenpäin. On puhuttu, miten alalle tarvitaan uusia metsäkoneenkuljettajia. Nyt emme kuitenkaan uskalla luvata kolme vuotta sitten opintonsa aloittaneille työssäoppimispaikkoja.”

Jormakka on huolissaan myös lakkojen takia vähentyneen puunkorjuun yhteiskunnallisista vaikutuksista.

"Pyynmyyntituloja ja yrittäjyyden myötä maakuntiin syntyviä palkkatuloja jää saamatta, samoin näistä maksettavat verot. Hankinnat vähenevät. Siitä tulee aikamoinen monttu maaseudun paikkakuntien verokertymään ja elinvoimaan."

Lakot sotkevat myös muiden metsäyhtiöiden puuhuoltosuunnitelmia. Stora Enso ja UPM pitävät kuitenkin talvileimikoiden korjuun käynnissä.

"Pyrimme mahdollisimman normaaliin korjuuseen. Olemme kuitenkin joutuneet siirtymään hakkuissa kuitupuuvaltaisiin harvennuskohteisiin, missä se vain kelien puolesta on mahdollista", kertoo Stora Enson Suomen metsäjohtaja Janne Partanen.

Partasen mukaan pitkittyessään lakko iskee väistämättä puunkorjuumääriin. Kun puuta ei tarvita, korjuuta joudutaan rajoittamaan.

UPM:n tilanne on samankaltainen. Tämä talvi on kaikkineen ollut haastava, kun kunnon talvea ei ole saatu eteläiseen Suomeen.

"Korjuukelit ovat olleet viime kuukausina haastavat. Olemme pystyneet korjaamaan puita kuitenkin kohtuullisesti", kertoo UPM:n Metsäjohtaja Sauli Brander.

Branderin mukaan talvileimikoiden korjuumäärät ovat kasvaneet viime viikkoina.

"Pyrimme hyödyntämään lyhyenkin talven mahdollisimman tehokkaasti Osa talvileimikoista siirtyy varmasti seuraavaan vuoteen huonojen kelien johdosta", Brander toteaa.

Metsänomistajiin metsäteollisuuden lakkojen vaikutukset iskevät viiveellä. Puun käytön väheneminen näkyy ajan kanssa metsäteollisuuden puukauppahaluissa.

Puukaupan osalta tämä vuosi on lähtenyt jo valmiiksi huonosti käyntiin. Pari vuotta sitten kaikki leimikot ja puutavaralajit kävivät kaupaksi, nyt on palattu takaisin arkeen.

Sahat alkoivat rajoittaa tuotantoaan jo ennen lakkoja. Myös paperin ja sellun tilanne on selvästi heikompi kuin toissavuonna.

Se näkyy puun kysynnässä. Puukauppoja on tänä vuonna solmittu vain puolet viimevuotisesta.

Ja viime vuonnakin sekä puukaupat että hakkuut jäivät selvästi edellisvuotista pienemmiksi. Kantorahan kertyminen on vuoden 2018 huipun jälkeen laskenut jopa 30 miljoonalla eurolla viikossa.

Vaikka alku näyttää huonolta, siitä ei voi vielä päätellä kovin pitkälle. Metsäteollisuuden tuotteiden kysynnässä ja puukaupassa on takavuosina nähty hyvin nopeita muutoksia.

Lue myös:

Metsä Groupin puunkorjuu pysähtynyt kokonaan lakon takia – "Tehtailla ei puuta kulu"

Kaupalliset hakkuut laskivat viime vuonna: puun korjuumäärät jäivät 63 miljoonaan kuutioon