Metsähallitus pitää yhtiöiden kartelliselvityksiä puutteellisina

Metsähallitus vaatii Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä yhteensä 160 miljoonan euron vahingonkorvausta kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä vuosina 1997–2004. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsähallituksen ja kolmen metsäyhtiön tilaamissa selvityksissä puukartellin vaikutuksista puun hintaan on suuret erot. Metsähallituksen pääasiantuntijan, valtiotieteiden tohtorin Heikki Pursiaisen mukaan kartelli aiheutti Metsähallitukselle merkittävät vahingot.

Mäntykuitupuulla vahinkoprosentti oli kauppahinnasta 16,3, kuusikuitupuulla 13,6, koivukuitupuulla 12,4, mäntytukilla 4,2 ja kuusitukilla 8,7. Koivutukille ei Pursiaisen mukaan vahinkoprosenttia voi laskea kauppojen pienen määrän vuoksi.

Pursiainen esitteli selvitystään keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.

Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n käyttämien asiantuntijoiden mukaan yhtiöiden välinen kielletty hintatietojen vaihto ei laskenut puun hintaa. Yhtiöt huomauttavat, että kartellivuosina 1997–2004 hinnat olivat korkeammat kuin kartellin päättymisen jälkeen.

Pursiainen korosti, ettei kartelliajan keskihinnan ja kartellin jälkeisen keskihinnan vertailu vielä kerro mitään kartellin vaikutuksesta, koska puun hintakehitykseen vaikuttaa aina useita eri tekijöitä kuten esimerkiksi suhdannevaihtelu tai muutokset tuotantokapasiteetissa ja lopputuotteissa.

Tästä asiantuntijat ovat arvioissaan pääpiirteittään samaa mieltä.

Asiantuntija-arvioiden eroja selittävät eri tekijöiden mukaan ottaminen tai pois jättäminen laskelmista. Tällainen tekijä on esimerkiksi Venäjältä tuodun puun hinta.

Pursiaisen selvityksessä Venäjän puun tuontimäärä on mukana, mutta hinta ei. Syynä on se, että hänen mielestään Venäjän puun hinta ei vaikuta Suomessa puun hintaan.

"Venäläisen puun hinta Suomessa kulkee käsi kädessä suomalaisen puun hinnan kanssa."

Pursiaisen mukaan kytköstä voi verrata siihen, että Mersu maksaa Suomessa saman verran on se tuotu suoraan Saksasta tai Italian kautta.

Metsäyhtiöiden käyttämissä asiantuntija-arvioissa Venäjän puu syö Pursiaisen mukaan väärin perustein kartellin vaikutusta.

"Näin saadaan voimakas näennäisselitys, että suomalainen puun hinta muuttuisi venäläisen hinnan mukaan", Pursiainen arvosteli.

Kartellin vaikutusjakson määritys ja sen jälkeisen vertailujakson pituus vaikuttavat arvioihin merkittävästi, koska puun hinnat kohosivat jyrkästi 2006–2007.

Pursiaisen mielestä kartellin vaikutus jatkui toukokuun 2004 paljastumishetken jälkeen vielä pitkään, ainakin vuoteen 2005.

Muuttumaton "status quo" tilanne vallitsi hänen mukaansa, kunnes puun kysyntä alkoi kasvaa vasta 2006.

2006–2007 hintapiikin vaikutus lievenee kartellijakson ja sen jälkeisen jakson hintavertailussa mitä pidemmäksi kartellin jälkeistä jaksoa laskelmissa venytetään.

Metsähallitus vaatii Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä yhteensä 160 miljoonan euron vahingonkorvausta kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä vuosina 1997–2004.

MT:n aiempia kartelliuutisia voit lukea täältä.