Huolestuttava kehityssuunta: Suomalainen metsäntutkimus ei enää pärjää kansainvälisessä kilpailussa

Suomessa metsäntutkimusta tekevät yliopistojen lisäksi useat tutkimuslaitokset ja organisaatiot. Kuva: Kari Salonen

Metsäjulkaisujen kokonaismäärä on edelleen kohtuullinen, mutta määrän vuotuisessa kasvussa Suomi jää jälkeen. Kuva: Tapio

Suomi on pitkään ollut mukana johtamassa metsiin liittyvää tutkimusta. Nyt asema johtavien metsäntutkimusmaiden joukossa on kuitenkin vaarassa.

Suomalaisten metsäntutkimusta käsittelevien julkaisujen määrä on kasvanut vaatimattomasti. Myös kansainvälisten julkaisujen osuus on keskivertoa pienempi.

Kappaleina laskettuna suomalaisten metsäntutkimusta käsittelevien julkaisujen määrä on vuosina 2010–2019 kuitenkin kasvanut ja myös kansainvälisten julkaisujen osuus tästä on noussut. Se ei kuitenkaan riitä. Painoarvo hiipuu, koska muut maat tuottavat julkaisuja aikaisempaa enemmän.

Vain noin puolet suomalaisista metsäjulkaisuista tehdään yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Johtavat tutkimusmaat, joihin muun muassa Ruotsi lukeutuu, ovat tällä saralla aktiivisempia.

Kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia verrattuna täysin kotimaisiin julkaisuihin. Tieteellinen vaikuttavuus määrittelee paljon kansainvälisen tutkimusrahoituksen saamista.

Tapio selvitti tehtyjen tutkimusten määrää ja vaikuttavuutta eri maiden ja organisaatioiden välillä yhteistyössä Oxfordin yliopiston tutkijoiden kanssa. Saatuja tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää tutkimuspolitiikassa, metsäntutkimuksen suunnittelussa ja rahoituksen suuntaamisessa.

Tapion mukaan tarvitaan korjaavia toimenpiteitä, mikäli nykyistä kehityssuuntaa halutaan muuttaa.