Ammuttu vesilintu löytyy varmimmin koiran avulla

Hirvinevan kaislikko lähes kätkee miehen, veneen ja koirat. Ammutun linnun löytäminen ilman koiraa on vaikeaa. Kuva: Viestilehtien arkisto

LIMINKA (MT)

Oulunsalolainen Olli-Pekka Bergman ei nykyisin lähde lintujahtiin ilman koiraa. Hänen kahdella labradorinnoutajallaan riitti töitä sorsajahdin avauspäivänä Limingan Hirvinevalla.

Bergman metsästää vesilintuja Liminganlahden ympäristössä, joskus myös Lumijoella. Vesilinnustamaan koirat pääsevät normaalivuosina noin 20 päivänä.

”Vanhempi koira on erittäin hyvä haavoittuneen linnun löytäjä”, Bergman kehuu seitsemänvuotiasta mustaa Elvistä. Koira katsoo tarkkaan, minne lintu putoaa ja löytää saaliin vaikeistakin paikoista.

Myös lentävää lintua Elvis seuraa katseellaan. Mies ja koira istuvat usein vastatusten, joten selän takaa tuleva lintukaan ei pääse ampujaa yllättämään.

Elviksen paha puoli on liika kuumeneminen. Koetilanteessa se ei tahdo malttaa istua ääneti paikallaan.

Elviksen kaverina Bergmanilla on toinen musta labradori, nelivuotias Bono. Sillä on vielä oppimista, jos aikoo Elviksen tasolle. Isäntäänsä Bono seuraa kaikkialle, haluaa olla lähellä joka hetki.

Hämmästyttävimmät suorituksensa molemmat koirat ovat tehneet teerijahdissa. Ne ovat löytäneet ammutut teeret paikoista, joista ihminen ei ikinä lintuja olisi löytänyt.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan joka kolmannella metsästäjällä on metsästyskoira tai useampia. Koiran kanssa metsästäminen kiinnostaa kahta kolmasosaa metsästäjistä.

Labradorinnoutajakerhon metsästyskoejaoston kouvolalainen puheenjohtaja Jukka Simpura ei osaa arvioida, kuinka paljon labradorinnoutajia on metsästyskäytössä, selkeä vähemmistö rodun koirista kumminkin.

Labradorinnoutaja on ollut jo neljä vuotta Suomen rekisteröintitilaston kärjessä. Rotu on jakautunut näyttely- ja metsästyslinjan koiriin.

Metsästyslinjan labradoreja rekisteröidään vuosittain noin 400, kun rodun koko rekisteröintimäärä oli viime vuonna 1 851.

Metsästyskokeisiin osallistuu vuosittain noin 600 labradorinnoutajaa.

Vesilinnustukseen olisi saatavilla myös niitä koiria, joiden isäntä tai emäntä ei metsästä. Suomen noutajakoirajärjestö (SNJ) tarjoaa näitä koiria metsästäjien avuksi Noutajapörssissä.

Simpuran mukaan valtakunnallinen systeemi ei toimi. Pitäisi päästä alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön.

Limingan Hirvinevalla oli sorsajahdin aloituspäivänä vajaat 20 metsästäjää ja heidän käytössään kolme koiraa. Bergmanin koirakaksikon lisäksi töissä oli kolmaskin musta labradorinnoutaja, jyväskyläläisen Pekka Tammisen nelivuotias Nemo.

Yli sadan hehtaarin Hirvineva on Vapon entinen turvesuo, nykyinen vesilintukosteikko. Alueella on vuoroin avovettä, vuoroin vaikeakulkuista kaislikkoa. Kaikille koirille riitti noudettavia vesilintuja.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF