Viidennes puusta päätyi hakkuissa väärään pinoon – Puunostaja selittää: Hankala kohde ja karsintaterä väärässä kulmassa

Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Marttila mittasi tukkeja, jotka olivat päätyneet kuitupinoon. Kuvan tukin latvaläpimitta oli 29 senttiä. Kuva: Pekka Fali

Pohjoissuomalainen metsänomistaja haluaa varoittavana esimerkkinä kertoa MT:lle epäonnistuneesta puutavaran katkonnasta.

Hän teki viime syksynä Metsä Groupin kanssa puukauppasopimuksen neljän hehtaarin päätehakkuuleimikosta. Puuta leimikolla oli 500–600 kiintokuutiometriä.

"Yhtiö arvioi, että leimikosta 40 prosenttia on kuitupuuta ja 60 prosenttia tukkia. Hakkuun jälkeen suhde pyörähtikin toisin päin."

Asia on jo sovittu puunostajan kanssa. Sovinnon sekä aiheen arkaluonteisuuden vuoksi metsänomistaja ei esiinny jutussa nimellään.

Hän haluaa kuitenkin muistuttaa muita metsänomistajia olemaan tarkkana, että katkonta menee oikein.

Hakkuun aikana metsänomistaja kävi leimikolla katsomassa työn edistymistä. Hän huomasi jo ensimmäisenä päivänä, että tukkia oli päätynyt kuitupinoon.

Hän käski metsäkoneenkuljettajia keskeyttämään työt ja valitti katkonnasta puunostajalle.

Metsänomistaja otti myös yhteyttä Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistykseen, josta neuvottiin tilaamaan paikalle virallinen mittaaja.

Mittaaja pääsi pian Oulusta katsomaan puupinoja. Tämän mielestä oli selvää, että kuitupinoon oli päätynyt tukkia.

Metsänomistaja sai Metsä Groupin kanssa sovittua, että kuitupuu jää hänelle itselleen. Hän maksoi vain hakkuun kustannukset ja haketti puun lämpölaitoksen tarpeisiin.

Alun perinkin tukiksi luokitellun tukin yhtiö vei, mutta kuitupinoon päätyneet tukit metsänomistaja piti itsellään. Niiden korvaamisesta sovittiin erikseen.

Metsänomistaja ihmettelee, että juuri metsänomistajien omistama yhtiö kohtelee myyjää epäreilusti katkonnassa.

Metsä Groupin Kemin piiripäällikkö Jarkko Parpala korostaa, että kyseessä oli valitettava yksittäistapaus. Yhtiö tekee Kemin hankintapiirin alueella vuosittain 1 500 pystykauppaa. Viime vuonna kahdessa kaupassa oli erimielisyyttä katkonnan vuoksi.

"Pyrimme aina maksimoimaan tukin määrän. Meidänkin etu on, ettei riitoja tule", hän kommentoi.

Parpalan mukaan syksyinen tapaus oli hankala, sillä noin 140-vuotiaassa puustossa oli lenkoutta ja koroa, mikä piti katkonnassa ottaa huomioon.

Ensimmäisen hakkuupäivän ja metsänomistajan reklamaation jälkeen katkonnassa tehtiin muutoksia ja korjuuesimies kävi valvomassa hakkuita. Hakkuun päättymisen jälkeen metsänomistaja ei edelleenkään ollut tyytyväinen ja valitti asiasta uudelleen.

Parpala myöntää, että reklamaatio oli osin aiheellinen.

"Kävi ilmi, että hakkuukoneen karsintaterä oli liian jyrkässä kulmassa puun runkoa vasten."

Vaikka asia sovittiin ja korvattiin, Parpala ymmärtää, että metsänomistajalle jäi mielipahaa.

Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Marttila toteaa, että tällaisia tapauksia voi joskus sattua kelle puunostajalle vain, vaikka ei tietenkään saisi.

"Onneksi kyseessä oli osaava metsänomistaja, joka ymmärsi, ettei hakkuu mene oikein."

Marttila muistuttaa, että metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa on hyvä vaihtoehto. Siinä ostajan valintaan vaikuttavat hinnan lisäksi tukin mitat ja katkonta. Yhdistys myös valvoo hakkuuta metsänomistajan puolesta.

Lue myös: Toteutuuko puun katkonnassa sellutehtaan vai metsänomistajan etu? Näin puunostajat vastaavat