Metsänomistajat tyrmäsivät säätiön
MIKKELI (MT)
Järvi-Suomen metsänomistajien liiton viimeisessä kokouksessa väännettiin kättä liiton omaisuudesta. Ehdotus varojen osittaisesta säätiöinnistä hylättiin äänestyksessä.
Kokouksessa keskusteltiin pitkään liiton noin 1,1 miljoonan euron varallisuuden käytöstä. Liiton hallitus ehdotti, että kolmannes varallisuudesta säätiöitäisiin.
”Johtoajatuksena on pitää rahoista kiinni. Säätiö voisi ujuttaa varat takaisin yhdistyksille ilman veroseuraamuksia. Samalla metsänhoitoyhdistyksille jäisi yhteinen elin, jonka kautta järjestää esimerkiksi erilaisten hankkeiden vaatima omarahoitus”, perusteli puheenjohtaja Mauri Ruuth Mikkelissä tiistaina.
Säätiön hylkäämistä esittivät Pohjois-Savon Jouko Turunen ja Pekka Sahlman. Heidän mukaansa säätiö on tehoton ja epädemokraattinen tapa hallinnoida rahoja. Savotan Kari Ollikainen ihmetteli, miksi säätiön suunnittelua on jatkettu, vaikka se tyrmättiin aiemmassa kokouksessa.
Keski-Savon Timo Kukkonen pohti, merkitseekö säätiöehdotus, etteivät metsänomistajat täysin luota MTK:n antamaan tukeen.
Voittaneen vastaehdotuksen mukaan kokous päätti ohjata kaikki liiton varat MTK:n hallinnoimalle mhy-tilille, jolla rahoitetaan metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksuja vuosina 2016–19.
Avauspuheessaan Ruuth haastoi metsänomistajat viemään biotalouteen liittyviä teemoja kevään eduskuntavaalien ehdokkaiden tietoon. Biotaloudesta puhutaan paljon, mutta teot ovat jääneet vaatimattomiksi.
Metsätalouden kannalta tärkeää on edistää metsäyrittäjyyttä. Sen sijaan kiinteistöveroon metsänomistajien kanta on kielteinen.
”Metsätalouden kannattavuutta syö progressiiviseksi muuttunut verotus. Se johtaa vuodenvaihteen myyntien jakamiseen pienempiin eriin, mikä heikentää tehokkuutta.”
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kaipasi metsäkeskusta mukaan metsäalan uudistamiseen ja byrokratian vähentämiseen.
”Byrokratian purkaminen on nousemassa yhdeksi eduskuntavaalien teemaksi. Toivottavasti myös käynnissä oleva metsäkeskuksen ja kemeran uudistus vie oikeaan suuntaan.”
Tiirolan mukaan metsäkeskuksia tarvitaan maakunnissa. Se ei kuitenkaan tarkoita kankeata hallintoa tai sitä, että asiat tehdään kuten ennenkin.
”Metsäkeskuksen neuvojien henkilökohtaisen neuvonnan aika on ohitse. Sen sijaan kiitettävää on esimerkiksi esitys Metsään.fi-palvelun kehittämisestä ja muuttamisesta maksuttomaksi.”
”Kela pystyy tekemään muutamaa sataa euroa koskevia päätöksiä suoraan luukulta ja vakuutusyhtiöt hoitavat ne puhelimitse tai netissä. Samalla tavalla pitäisi pystyä hallinnoimaan kemeraa.”
Professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta pohti metsälain muutoksen vaikutuksia. Hänen mukaansa uudistamisvelvoitteen säilyttäminen on estänyt villeimpien ideoiden toteuttamisen.
Parhaan taloudellisen tuloksen metsänomistaja saa, kun tekee hoitotyöt ajallaan ja tehokkaasti.
JARMO PALOKALLIO
Metsä-
keskuksen neuvojien henkilökohtaisen neuvonnan aika on ohitse.«
MIKKO TIIROLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
