Ilveksen kanta-arvio valmistuu tänä vuonna vanhaan malliin – arvioinnin kehittäminen tullee olemaan ajankohtaista aikaisintaan vuonna 2022

Vuonna 2020 koko Suomessa tehtiin yhteensä yli 19 600 ilveshavaintoa, vuonna 2019 noin 19 000 ja vuonna 2018 yli 23 100. Kuva: Marja Seppälä

Petoyhdyshenkilötoimintaa koordinoi Suomen riistakeskus. Se järjestää sekä koulutus- että palautetilaisuuksia petoyhdyshenkilöille, kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tilaisuuksiin materiaali tuotetaan riistakeskuksen ja Luken yhteistyönä.

”Toteutustavat vaihtelevat, osassa on varattu erikseen aikaa vapaaseen keskusteluun, osassa pyydetään toimittamaan kysymyksiä etukäteen ja osassa niitä esitetään chattikentässä.”

Jokaisella aluetoimistolla palautetilaisuus järjestetään kerran vuodessa. Riistakeskus ja Luke sopivat yhdessä, mihin palautetilaisuuksiin edustajamme osallistuu, jatkaa Holmala.

Kaikkien riistakeskusten alueilla Luke osallistuu vähintään kolmen vuoden välein tilaisuuksiin.

”Tänä keväänä Luken edustajat ovat osallistuneet etä­yhteyksillä koronan takia.”

Ilveksen kanta-arvio tehdään tänä vuonna samoin periaattein kuin viime vuonna. Holmalan mukaan arvioinnin kehittäminen tullee olemaan ajankohtaista aikaisintaan vuonna 2022.

Vuonna 2020 koko Suomessa tehtiin yhteensä yli 19 600 ilveshavaintoa, vuonna 2019 noin 19 000 ja vuonna 2018 yli 23 100.

Kaakkois-Suomessa ilveshavaintoja tehtiin viime vuonna 1 757, vuonna 2019 havaintoja kirjattiin 1 333 ja vuonna 2018 yhteensä 2 453.

Koko maassa vähintään yhden suurpetohavainnon kirjasi viime vuonna 2404 peto­yhdyshenkilöä. Vähintään yhden kirjauksen tehneiden peto­yhdyshenkilöiden määrä on kasvanut, sillä esimerkiksi vuonna 2017 heitä oli 1871.

Lue myös:

Haminassa huhuillaan Lukea kuulolle ilveshavainnoista – ”Kentän kuunteleminen on klisee. Kanta-arvioon tehdyt kirjaukset eivät vastaa kentän näkemystä"