Yli puolet harvennuskohteista sai huomautuksen

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lyhentävän perinteisten talvien kestoa, mikä vaikeuttaa puunkorjuuta. Kuva: Kari Salonen

Runsaat sateet ja maan roudattomuus vaikeuttivat puunkorjuuta viime vuonna. Se näkyi korjuuvaurioiden rajuna lisääntymisenä. Alle puolet harvennuskohteista läpäisi tarkastuksen puhtain paperein.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lyhentävän perinteisten talvien kestoa. Tilalle tulee sateista syystalven tuhnua, mikä vaikeuttaa puunkorjuuta. Siitä saatiin maistiaisia jo viime vuonna.

Vaikeiden säiden vaikutus näkyi selvästi metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten tuloksissa. Kasvatusmetsien käsittelyn jälkeisten huomautusten määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Eniten huomautuksia annettiin puusto- ja maastovaurioista sekä tarpeettoman voimakkaista harvennuksista.

Kasvatushakkuiden korjuujälki arvioitiin hyväksi vain 37 prosentilla kohteista.

"Tulos oli selvästi heikompi kuin edellisvuonna, jolloin korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla tarkastetuista kohteista. Nyt huomautettavaa oli reilusti yli puolella kohteista", toteaa tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Etelä-Karjalan leimikoissa ja heikointa Kanta-Hämeessä. Vertailulta tosin syö pohjaa maakunnallisten tarkastusten määrän vähäisyys ja vaihtelu.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä tarkastettiin viime vuonna vain neljä kohdetta. Edellisenä vuonna maakunnan tarkastustuloksissa ei ollut eroa koko maan tuloksiin verrattuna. Kanta-Hämeen naapureissa eli Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla puunkorjuun jälki oli valtakunnallista keskitasoa.

"Maakunnallisten vertailujen teko näin pienestä aineistosta on haasteellista. Kovin vankkoja päätelmiä sillä tasolla ei tämän perusteella voi tehdä", myöntää Korhonen.

Leudosta talvesta ja sateisesta kesästä huolimatta maastovauriot eli metsäkoneiden tekemät painaumat maaperässä eivät olleet eteläisessä Suomessa yleisempiä kuin muualla maassa. Maakunnalliset erot olivat tältäkin osin suuret.

Korhosen mukaan huomautettavaksi arvosteltu korjuujälki johtuu runsaista puustovaurioista ja liian leveistä ajourista.

Koko maassa puustovaurioiden osuus huomautuksista oli yli 40 prosenttia. Liian harvaksi hakattujen kohteiden osuus oli noin viidennes.

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Runsaat sateet heikentävät metsäteiden kuntoa ja vaikeuttavat puunkorjuuta leimikoista.

Laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa, koska varsinkin maastovaurioiden riski kasvaa.

"Tavoitteena on ollut korjuujäljen parantaminen. Viime vuoden tuloksissa näkyvät heikot korjuuolosuhteet. Nyt pitäisi miettiä, miten ne voidaan voittaa."

Metsänomistajat menettävät vuosittain tuloja korjuuvaurioiden vuoksi, koska puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee. Vaurioituneet puut voivat altistua lisäksi myös lahottajasienille. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista.

"Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla sekä huolellisella toteutuksella voidaan kuitenkin edelleen vähentää korjuuvaurioita. Korjuukalusto kehittyy koko ajan ja maaperän vahvistamiseen kehitetään uusia ratkaisuja, kuten ajosiltojen, pitkospuumattojen sekä kumimattojen hyödyntämistä", sanoo Korhonen.

Metsäkeskus tarkasti kasvatushakkuiden korjuujälkeä 155 leimikolla viime vuonna. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 556 hehtaaria.

Maastoarvioinneissa tarkastellaan harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puusto- ja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä.