Metsänomistajat pysyneet yhdistyksissä

Valtaosa metsänomistajista on pysynyt metsänhoitoyhdistysten jäseninä. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen odottaa, että yhdistysten jäseninä pysyy 70–80 prosenttia metsänomistajista. Yhdistyksistä ovat eronneet lähinnä pienten mökki- ja puuhapalstojen omistajat.

”Siinä on tietenkin vaihtelua yhdistysten välillä. Lopputulos on kiinni metsänhoitoyhdistyksen omasta tekemisestä”, Hakkarainen sanoo.

Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen metsänomistajan jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä muuttui vapaaehtoiseksi. Samalla metsänhoitoyhdistysten jäsenistä tuli MTK:n jäseniä.

Metsänomistajat säilyttävät yhdistyksen jäsenyyden maksamalla jäsenmaksun. Uudet metsänomistajat saavat valita, haluavatko he metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi, ja jos haluavat, minkä yhdistyksen he valitsevat.

Metsänhoitoyhdistykset päättävät, millaista jäsenmaksua ne metsänomistajilta perivät.

Useat yhdistykset ovat porrastaneet jäsenmaksun tilakoon mukaan. Käytössä on myös suuria tiloja koskevia jäsenmaksuleikkureita.

Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Savotalla alle 20 hehtaarin tilojen jäsenmaksu on 50 euroa. Yli 100 hehtaarin tiloilla jäsenmaksu on 140 euroa. Mänty-Saimaalla vastaava leikkuri on asetettu 300 euroon.

Muutama yhdistys on ottanut käyttöön tasamaksun. Maksu vaihtelee Etelä-Karjalan 50 eurosta Päijät-Hämeen 119 euroon.

Mänty-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Suvi Kokkola kertoo yhdistyksen lähteneen tähän vuoteen hyvin varovaisin odotuksin. Yhdistyksestä eronneiden metsänomistajien määrä on kuitenkin jäänyt kahdeksaan prosenttiin, joten siltä osin tilanne on odotuksia parempi.

”Osa pienten metsätilojen omistajista on pettynyt, kun heidän jäsenmaksunsa ei laskenut. Pienten tilojen jäsenmaksu on silti kohtuullinen, kun sitä vertaa jäsenetuihin”, Kokkola toteaa.

”Jonkun verran olemme saaneet uusia jäseniä suurista tiloista, jotka hyötyvät jäsenmaksuleikkurista. Viime viikkoina yhdistyksen pinta-ala on kääntynyt kasvuun.”

Myös Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario sanoo yllättyneensä siitä, miten hyvin metsänomistajat ovat pysyneet yhdistyksen jäseninä.

Etelä-Karjalassa 50 euron tasamaksu on houkutellut yhdistykselle uusia jäseniä suurista tiloista, joten yhdistyksen pinta-ala on pysynyt suunnilleen samana, vaikka osa pienistä tiloista on eronnut.

”Yhdistyksen jäsenenä on ollut 2 500 alle 10 hehtaarin tilaa. Niistäkin suurin osa on pysynyt jäseninä. Eronneet ovat olleet lähinnä pieniä mökkipalstoja, joilla ei harjoiteta metsätaloutta.”

Vaario odottaa, että yhdistyksen jäsenenä pysyvien metsänomistajien määrä nousee yli 70 prosenttiin.

Päijät-Hämeessä tasamaksun suuruus on 119 euroa. Se on tiputtanut pois osan pienimmistä tiloista ja puuhapalstoista.

”Jäsenyydestä eronneiden määrä on 10 prosenttia. Sen lisäksi osa metsänomistajista empii edelleen jäsenmaksun maksamista. Pinta-alasta olemme nyt 97 prosentissa, sillä olemme saaneet uusia jäseniä suurista tiloista”, toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen kertoo.

Metsänomistajien into pysyä metsänhoitoyhdistysten jäseninä selittyy sekä jäsenyyden tuomilla eduilla että metsänomistajien halulla tukea edunvalvontaansa. Eniten hyötyä jäsenyys antaa puukaupan yhteydessä. Sen lisäksi tulevat muut jäsenhintaiset palvelut ja edut.

Yhdistys tarjoaa jäsenilleen tiedotusta, jäsenlehden ja perusneuvontaa. Se voi kattaa esimerkiksi yhden ilmaisen tilakäynnin vuodessa.

Metsänomistajat saavat käyttöönsä myös valtaosan MTK:n jäseneduista. Esimerkiksi maatilavakuutuksen alennukset ja EU-avustajat on kuitenkin varattu vain tuottajayhdistysten jäsenille.

Maaseudun Tulevaisuuden kevättalvella teettämän Metsätutka-kyselyn perusteella metsänhoitoyhdistysten varmimpia jäseniä ovat maanviljelijät, joista lähes 90 prosenttia ilmoitti maksavansa yhdistyksen jäsenmaksun jatkossakin. Yhdistysten toimintaan tyytymättömien metsänomistajien osuus jäi kahdeksaan prosenttiin. Se on suunnilleen saman verran, mitä yhdistykset nyt kertovat erostaan ilmoittaneiden metsänomistajien määräksi.

Gallup Elintarviketiedon toteuttamaan kevään Metsätutkaan vastasi 550 metsänomistajaa.

Jarmo Palokallio

Suvi Kokkola

Avaa artikkelin PDF