Kiina nousi kuusisahojen suurimmaksi vientimaaksi
Tasaamon vuorottaja Joonas Pienmunne järjesteli sahatavaran varastoa Metsä Woodin sahalla Lappeenrannassa keskiviikkona. ville-petteri määttä Kuva: Viestilehtien arkisto”Kiina oli alkuvuoden poikkeuksellinen valopilkku ja se oikeastaan pelasti kuusimarkkinan”, sanoo itsenäisen sahateollisuuden etujärjestön Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori.
Vientimäärä Kiinaan kasvoi yli 50 prosenttia, ja keskihinta nousi noin 10 prosenttia verrattuna viime vuoden tammi–toukokuuhun.
Keskihinnan nousua selittää osaltaan entistä korkealaatuisempi tavara. Aiemmin Kiinaan myytiin lähinnä pintalautoja. Nyt kaupaksi on saatu myös arvokasta sydäntavaraa.
”Suomalaiset sahat ovat selvästi aktivoituneet Kiinan markkinoinnissa viime vuosina ja se todennäköisesti kantaa hedelmää”, Merivuori sanoo.
Kiinan talouskasvun hidastumisesta on tullut merkkejä viime aikoina. Keskuspankki alensi juanin arvoa muihin valuuttoihin nähden tällä viikolla kolmasti.
Juanin devalvoinnilla Kiinan keskuspankki haluaa parantaa kiinalaisten tuotteiden hintakilpailukykyä erityisesti suhteessa euromaihin ja Japaniin mutta myös Yhdysvaltoihin.
Merivuoren mukaan sahatavaramarkkinoiden kehitystä on nyt vaikea ennustaa eteenpäin.
”Kiinassa markkina on aika täysi tällä hetkellä ja ostajat varovaisia”, Merivuori sanoo.
Kuusisahatavaran ykköskohteena aiemmin oli Ranska, jonne vienti alkuvuonna putosi yli neljänneksen. Myös Saksaan ja Japaniin vienti väheni.
Mäntysahatavaran suurimpaan vientimaahan Egyptiin vienti kasvoi tammi–toukokuussa. Mäntysahureille tärkeissä Pohjois-Afrikan maissa alkaa Merivuoren mukaan näkyä öljyn hinnan halpenemisen vaikutus, mikä painaa talouden kehitystä.
Egyptissä kysyntää supistavat myös heikko valuuttavaranto ja maan hallituksen pyrkimykset suitsia harmaata taloutta.
Sahureiden suurimmat murheet ovat kotimaassa ja muualla Euroopassa, missä talouden kehitys on vaisua ja rakentaminen alamaissa.
Valmista sahatavaraa on varastoissa paljon, koska viime syksynä paisuneita varastoja ei ole onnistuttu purkamaan.
Suomalaiset sahat ajavat Merivuoren mukaan nyt kahdessa vuorossa, mutta odotettavissa on, että tuotantoa supistetaan loppuvuonna.
”Syynä on markkinoiden heikko kehitys ja rapautunut kilpailukyky ruotsalaisiin ja venäläisiin verrattuna”, Merivuori perustelee rajoitussuunnitelmia.
Ruotsalaisten ja venäläisten sahojen hintakilpailukyky on kruunun ja ruplan arvon heikkenemisen vuoksi suomalaisia parempi.
”Tukille on varmasti edelleen hyvä kysyntä, erityisesti kesäkorjuukelpoisissa kohteissa”, Merivuori vakuuttaa.
Metsäyhtiöiden osavuosikatsaukset kertoivat, että sahauksen kannattavuus heikkeni tammi–kesäkuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Syynä oli sekä hintojen että toimitusmäärien lasku.
Stora Enson sahojen ja puutuoteteollisuuden liiketulosprosentti painui viime vuoden 6,1 prosentista 4,6 prosenttiin ja Metsä Groupin 4,9 prosentista 4,0 prosenttiin.
UPM ei kerro sahateollisuutensa kehityksestä mitään. Sahojen luvut on yhdistetty sellutehtaiden kanssa yhteen.
UPM julkistaa sen sijaan vaneriteollisuuden tuloksen. UPM:n vaneritehtaat paransivat kannattavuuttaan selvästi viime vuodesta. Niiden liiketulos nousi 13,8 prosenttiin liikevaihdosta.
Kolmesta suuresta myös Metsä Group tekee Suomessa vaneria, mutta Stora Enso ei.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
