Metsäkato on merkittävä ympäristöhaaste Sambiassa

Zafficon kehitysjohtaja Mutengo Sindano toivoo, että yksityinen sektori lähtisi laajasti mukaan puidenistutuksiin. Kuva: Jukka Koivula

Sambian alkuperäispuuston liikahakkuu on merkittävä ongelma. Kuva: JOHANNA ERJONSALO

Sambia on jo pitkään kärsinyt metsäkadosta.

Vuosien 2000 ja 2014 välillä keskimäärin 0,6 prosenttia kaikesta metsäalasta hävisi vuosittain. Pinta-alassa se merkitsee 276 021:tä hehtaaria.

Viime vuosina metsä­kadon tahti on ollut kiihtymään päin ja kasvoi 0,7 prosenttiin metsäalasta.

Metsäkadon pääasialliset syyt liittyvät alkeellisen maataloustuotannon levittäytymiseen uusille alueille, metsähakkuisiin, metsäpaloihin, maankäyttöön sekä infrastruktuurihankkeisiin.

Useiden tutkimusten mukaan Sambian metsäkato muun muassa kiihdyttää ilmastonmuutosta, heikentää luonnon monimuotoisuutta sekä aiheuttaa kuivuutta.

Suomi tukee Sambian hallinnon pyrkimyksiä metsäkadon saamiseksi hallintaan useiden kehitysyhteistyöhankkeiden kautta.

Pohjois-Sambiassa sijaitsevassa Ndolan kuparikaivoskaupungissa toimiva yritys Zaffico on istuttanut seudulle puita jo 1980-luvun alusta.

”Olemme perustaneet 48 000 hehtaarin laajuisen alueen, jolle on istutettu eukalyptusta ja mäntyä metsä­teollisuuden tarpeisiin”, Zafficon kehitysjohtaja Mutengo Sindano kertoo.

Sindanon mukaan ongelmana on, että paikalliset kaatavat paljon alkuperäispuita, joiden kasvu on hidasta.

”Emme kuitenkaan yksin pysty vastaamaan koko laajan kuparikaivosalueen valtavaan puun kysyntään. Täällä on toiminnassa satoja pieniä sahoja. Yksityissektorin pitäisi herätä laajemmin puiden istutukseen”, Sindano tähdentää.

Zafficon toiminnan kestävyyttä kuvaa, ettei puunistutukseen käytettävä maa-ala ole kasvanut 1980-luvulta nyky­päivään.

Lähellä pohjoissambialaista Kitwen kuparikaivoskaupunkia toimii metsäoppilaitos, jonka toimintaa Suomi niin ikään rahoittaa.

Metsäoppilaitoksessa paikalliset sahurit oppivat nykyaikaista metsätaloutta ja saavat myös tietoutta kestävästä metsänhoidosta.

”Eräs merkittävä syy alkuperäismetsien liikahakkuun taustalla on köyhyys. Ihmiset kaatavat metsää, jotta saavat leivän pöytään”, oppilaitoksen rehtori Mr. Banda toteaa.