Aarre: Puinen, tervapohjainen suksi sopii pakkaskelille – pito pehmeällä lumella on omaa luokkaansa

Puusuksi oli ainoa eräsuksi, jolla pääsi kiipeämään Naltiotunturin huipulle. Kuva: Arto Komulainen

Muutama vuosi sitten hiihtovaelluksella kiipesimme kaveriporukkamme kanssa Savukosken Itäkairassa Naltiotunturin rinnettä. Mukana oli monenlaisia suksia: eripituisia muovisia tai muovipohjaisia eräsuksia, sileäpohjaisia suksia, joissa oli pitovoide tai suomupitopohjat, sekä yhdet tervatut puusukset.

Viimeksi mainittu suksipari oli ainoa, jolla tammikuun pehmeässä lumessa onnistui kiipeämään tunturin laelle.

Vaikka muovisuksissa oli kantopintaa jopa enemmän kuin puusuksissa, niiden pito ei riittänyt tunturinrinteen upottavassa lumessa. Muovipohjaisilla suksilla hiihtäneiden olisi pitänyt kiinnittää nousukarvat suksiensa pohjiin, jotta he olisivat päässeet tunturin huipulle.

Puusta valmistettu, tervapohjainen suksi on pakkaskelin suksi. Kuivassa lumessa suksi luistaa mainiosti. Sen tervattu pohjamateriaali toimii eteenpäin luistopintana ja taaksepäin pitopintana. Pakkaskelillä suksea ei tarvitse tervaamisen lisäksi käsitellä millään muulla tavalla.

Tervapohjaisen puusuksen paras ominaisuus on kuitenkin pehmeän lumen pito, joka on omaa luokkaansa.

Käsin valmistettujen puusuksien etuihin kuuluu myös mahdollisuus tilata sukset omien mittojen ja mieltymysten mukaan.

Itse aloitin hiihtovaellukset 25 vuotta sitten hiihdellen pääasiassa avotuntureiden tiiviillä lumilla muovisia tunturisuksia käyttäen. Sittemmin, laskeutuessani vaelluksillani metsien ja soiden pehmeille lumille, tunturisuksen 1 200 neliösenttimetrin kantopinta-ala ei riittänyt.

Kun olin joutunut keskeyttämään Lapin halki suunnitellun vaellukseni pehmeisiin lumiin, otin yhteyden Ylösen suksitehtaaseen. Olin kuullut, että siellä tehdään puiset sukset hiihtäjän toiveiden mukaan.

Esitin Ylösen puusuksiekspertti Hannu Laitalalle toivelistani:

Suksessa saisi olla pehmeille lumille kantopintaa lähes tuplaten tunturisukseen verrattuna ja pituutta kolme metriä. Eräsuksien suoran profiilin sijasta tulisi olla leikkaavuutta, jolloin suksea voisi ohjata kallistamalla. Suksen reunassa olisi hyvä olla teräskantit tunturi- ja laskettelusuksien tapaan. Lisäksi suksen kärki saisi olla notkea, jolloin se nostaisi suksen etuosaa pehmeän lumen päälle.

Hieman hämmästyin, kun kaikki toiveeni toteutuivat. Näin minulla oli toivesukset.

Käytän niitä aina umpihangessa hiihtäessäni niin pitkään kevättalvelle, kun ilman ja lumen lämpötila on pakkasella ja satava lumi kuivaa.

Lue Aarteen jutusta, millaiset olosuhteet ovat puusukselle hankalat ja miten puusuksia Suomessa valmistetaan