Ennätyslämmin vuosi 2023 kannustaa ripeyteen ilmastotoimissa

Vuosi 2023 oli lämpötilamittaushistorian kuumin vuosi.  Kuva: Kimmo Haimi

MT Metsä|Ilmastonmuutos

9.3.202416:00

Kolumni

Petteri Taalas

Ukrainan ja Gazan sodat sekä talousmurheet hallitsevat mediailmastoa, ja aiempi kärkiteema ilmastonmuutos on pudonnut palkintopallisijoilta muiden uutisten sekaan. Vain dramaattiset ilmastouutiset, kuten uhka meille elintärkeän Golf-virran pysähtymisestä ovat ylittäneet uutiskynnyksen.

Maailman Ilmatieteen Järjestö WMO on ylläpitänyt maailmanlaajuista lämpötilamittausverkostoa vuodesta 1850 alkaen. 1800-luvulla ihmiskunnan fossiilipolttoaineiden tupruttelu oli vielä mitätöntä, mutta metsiä raivattiin pelloiksi muun muassa Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Aasiassa. Tämä oli merkittävin ihmisen vaikutus ilmastoon aina toiseen maailmansotaan asti. Sen jälkeen räjähdysmaisesti kasvaneesta fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä on tullut hallitseva ilmastoa lämmittävä tekijä.

Viime vuosi, 2023 jää historiaan toistaiseksi kuumimpana vuotena. WMO:n mukaan saavutimme 1,45 celsiusastetta korkeamman lämpötilan kuin esiteollisena aikana. Syynä tähän oli etenkin ihmiskunnan tuottama fossiilisten polttoaineiden käyttö. Kaksi kolmasosaa ilmasto-ongelmasta johtuu tästä, noin kymmenys ei-uusiutuvien trooppisten sademetsien hävityksestä ja noin viidennes suoalueiden, riisinviljelyn ja nautakarjan tuottamasta metaanista.

Toinen syy ennätysten rikkoutumiseen liittyy Tyynen Valtameren pintalämpötilojen luontaiseen vaihteluun. Ennätysvuosina 2023 ja 2016 vallitsi niin sanottu El Nino, jolloin meren pintalämpötilat olivat normaalia korkeammalla. Päinvastoin edelliset kolme vuotta alueella oli kylmyyttä tuova La Nina, mistä johtuen kaikkien aikojen globaalia lämpöennätystä ei rikottu.

Vuonna 2023 saavutettiin taas uudet ennätykset kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun, eli hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin pitoisuuksissa. Näistä ylivoimaisesti tärkein on hiilidioksidi, sillä sen luontaiseen poistumiseen ilmakehästä kuluu jopa tuhansia vuosia, kun taas toiseksi tärkeimmän metaanin elinikä on vain 11 vuotta.

Maailman vuoristojäätiköt sulavat kiihtyvällä tahdilla, ja arvion mukaan suuri osa näistä tuottaa enää vähän vettä maailman jokiin vuosisadan lopulla. Esimerkiksi Sveitsin jäätiköiden massasta menetettiin vuosina 2022 ja 2023 ennätykselliset yli kymmenen prosenttia. Myös Grönlannin sulamisessa saavutettiin viime vuonna uusi ennätys. Arktisen alueen merijää jatkaa sulamistaan, mutta viime vuosina myös Etelämantereen aiemmin stabiili jääpeite on ryhtynyt sulamaan, ja uusi minimi rikottiin 2023.

Jäätiköiden sulamisen arvioidaan jatkuvan jopa tuhansia vuosia jo saavutetun korkean ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden johdosta, minkä arvioidaan johtavan meriveden pinnan nousuun noin puolesta metristä metriin vuosisadassa. Sen sijaan sääilmiöiden, kuten helleaaltojen, tulvien, kuivuuden ja trooppisten myrskyjen negatiivinen trendi on mahdollista taittaa 2060-luvulla, mikäli onnistumme saavuttamaan Pariisin sopimuksen 1,5–2 asteen lämpenemisen. Haitallinen trendi jatkuu 2060-luvulle asti joka tapauksessa, ja paluuta 1900-luvun viileämpään ilmastoon ei enää ole.

Rikkaimmat maat, EU etunenässä ovat etenemässä kohti 1,5 asteen päästörajoituksia, mutta loput niin sanotuista G20-maista eivät ole tällaisia sitoumuksia tehneet. G20-maat tuottavat noin 80 % maailman päästöistä, ja näistä rikkaimmat G7 mukaan lukien EU noin 30 %. Jatkossa onkin tärkeää saada esimerkiksi isot Aasian maat, Brasilia, Venäjä ja Etelä-Afrikka tehokkaammin mukaan ilmastotalkoisiin. Tähän voidaan vaikuttaa ilmastodiplomatialla ja myös kuluttajien valinnoilla. On esimerkiksi ekologisempaa ostaa ilmastomyönteisellä energialla tuotettu sähköauto verrattuna fossiilienergialla tuotettuun.