Koivunmahla voi tuoda helpotusta siitepölyallergikon elämään

Margareta Ihamäki juoksuttaa koivunmahlaa Kihniön kesämökillä. Kuva: Rami Marjamäki

Kihniön Soininperän kylällä alkaa mahlakausi olla lopuillaan. Mökkipihan varjoisassa osassa, jossa lunta vielä näkyy paikkapaikoin, voi hyvälaatuista mahlaa tänä vuonna saada vapun tienoille asti, arvelee Kari Kortesoja.

"Etelässä kausi on ohi. Oulusta pohjoiseen mahlaa voi kevään etenemisestä riippuen valuttaa ehkä vielä joitain viikkoja", mies vinkkaa.

Mahlan keruun mies aloittaa pahimpien yöpakkasten mentyä. Koivut alkavat tuottaa mahlaa pintamaiden sulaessa. Valutuskausi kestää yleensä vajaan kuukauden, kylmänä keväänä kauemmin.

40 vuoden kokemuksella Kortesoja tietää, ettei valutus vahingoita puuta. Hän on valuttanut mahlaa samasta koivusta kymmenisen vuotta peränjälkeen reiän paikkaa vuosittain vaihtaen.

Mahlan juoksuttaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Siihen on oltava maannomistajan lupa.

Mahlan valuttaminen on helppoa ja se onnistuu varsin yksinkertaisilla välineillä. Puun runkoon vähän alle metrin korkeuteen porataan noin pikkurillin pituinen ja vahvuinen reikä, johon työnnetään muoviletku. Letkua pitkin neste valuu kannelliseen muoviämpäriin. Yksi puu tuottaa mahlaa kaksi ämpärillistä päivässä.

Tärkeintä mahlan valutuksessa on jäähdytys. Ämpäri kannattaa sijoittaa varjon puolelle, sillä tuote pilaantuu nopeasti lämpimässä.

"Valuttamisen jälkeen lyön reikään kuusen oksasta tehdyn tapin. Sillä tavalla vuoto tyrehtyy nopeasti", Kortesoja kertoo.

Mahlan valuttamisen taidon mies oppi aikanaan appiukoltaan, joka käytti sitä kotiviinin valmistukseen. Mies itse juo terveysjuoman sellaisenaan.

Koivunmahla sisältää lukuisan määrän erilaisia kivennäis- ja hivenaineita sekä fruktoosia ja glukoosia. Sitä on vuosisatojen ajan käytetty lievittämään muun muassa nivel- ja reumavaivoja. Keski-Euroopassa sitä käytetään puhdistamaan kehoa kuona-aineista.

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton tietojen mukaan mahlaa suositellaan muun muassa aineenvaihdunnan nopeuttamiseen, aineenvaihduntahäiriöiden ehkäisyyn ja korjaamiseen. Mahlaa käytetään myös sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn sekä yleiseen elämänlaadun parantamiseen. Mahlan on todettu auttavan jopa koivun siitepölyallergiaan, kun käytön aloittaa ennen siitepölykauden alkua ja jatkaa sitä kauden ajan.

Kari Kortesoja juoksuttaa koivunmahlaa omaan käyttöön noin 150 litraa keväässä. Hän säilöö mahlan pakastamalla. Perheen muut jäsenet eivät superjuomasta erityisemmin perusta. Ainakin se pitää heitä varten maustaa jollain tapaa. Kortesojan maustaa mahlan mielellään mintulla tai sitruunalla.

11-vuotiaan sukulaispojan Terho Marjamäen mielestä juoma maistuu vanhalle vedelle. Isä Rami Marjamäki kokeili mahlaa mustaherukkamehun kera ja hänen mielestään se oli hyvää.

"Ehkä mahla kaipaa jotain lisäksi, edes jäitä. Voisin kokeilla käyttää sen sodastreamin läpi. Ainakin lapsille se voisi maistua paremmin sillä konstilla", isä Marjamäki pohtii.