Kanteiden vanhentumiskiistaaloitti kartellikorvauskäräjät

Muuramelaisen koneyrittäjän Reijo Lahtosen kokoamaan Suuri Savotta -ryhmään kuuluu 656 yksityisten metsänomistajien jättämää kannetta. Ryhmän kanteissa vaaditaan Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:lta 17 miljoonan euron korvauksia kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä.

Pienimmät korvausvaateet ovat 2 000–3 000 euroa, suurin yli 700 000 euroa.

Helsingin käräjäoikeus aloitti Suomen taloushistorian tiettävästi laajimman vahingonkorvausoikeuden käynnin tiistaina.

Tämän kuun 28. päivänä annettava välituomio vanhenemiskysymyksestä tehdään 17 kanteesta, jotka on valittu Suuren Savon kanteiden joukosta.

Kyseiset kanteet on valittu niin, että ne edustavat erilaisia tapauksia. Näin niiden pohjalta voidaan linjata vanhenemisperusteet ryhmän kaikille kanteille.

Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n mielestä niitä kohtaan esitetyt korvausvaatimukset ovat vanhentuneet. Vahingonkorvausta vaativat kantajat ovat päinvastaista mieltä.

Vanhentumisajan määritelmiä on päällekkäin sekä kilpailunrajoituslaissa että vanhentumislaissa.

Metsäyhtiöiden mielestä vahingonkorvausta vaativan metsänomistajan olisi pitänyt nostaa kanne viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun metsänomistaja sai tiedon kartellista.

Jos metsänomistaja on osakeyhtiö tai voidaan lukea muuten elinkeinonharjoittajaksi, vanhentumisaika olisi viisi vuotta tiedon saannista.

Tiedon metsänomistajat saivat kartellista metsäyhtiöiden mielestä jo 25.5.2004, kun UPM tunnusti ja paljasti kartellin. Tai viimeistään 21.12.2006, kun Kilpailuvirasto päätti viedä kartellin markkinaoikeuteen ja esittää seuraamusmaksuja eli kartellisakkoja Stora Ensolle ja Metsäliitolle.

Metsäyhtiöt esittivät käräjäoikeudelle lukuisia lehtijuttuja ja pörssitiedotteita, joissa kerrottiin UPM:n tunnustuksesta ja Kilpailuviraston esityksistä. Näiden perusteella metsänomistajilla olisi metsäyhtiöiden mielestä pitänyt olla tieto kartellista.

Kolmantena rajana metsäyhtiöt esittivät niin sanottua vanhentumisen perälautaa, joka on metsäyhtiöiden mielestä kymmenen vuotta riippumatta siitä, onko vahinkoa kärsineellä ollut tietoa kartellista tai ei. Kymmenen vuoden perälauta pitäisi metsäyhtiöiden mielestä laskea aina kunkin puukauppasopimuksen allekirjoitushetkestä lukien.

Suuri Savotta -kanneryhmän mukaan metsänomistajilla oli vahingonkorvauskanteisiin tarvittava tieto vasta, kun markkinaoikeuden metsäyhtiöiden puukartellista 3.12.2009 antama päätös oli lainvoimainen tammikuussa 2010.

Pelkkä epäily kartellista ei kantajien mielestä voi riittää vanhentumisajan määrittelyyn varsinkin, kun Stora Enso kiisti koko ajan osallistuneensa puukartelliin.

Alussa myös Metsäliitto pyysi Kilpailuvirastolta lisää tietoa kartellista, koska ei ilmoituksensa mukaan tiennyt, mitä UPM oli tunnustanut.

Suuren Savotan kanteet on jätetty kahdessa osassa 20.12.2011 ja 10.5.2012.

Kymmenen vuoden perälauta kanteiden vanhentumisessa voidaan laskea Suuren Savotan mukaan kartellin päättymisestä eli vuodesta 2004, kun UPM paljasti kartellin.

Suuren Savotan kantajat perustelevat kantaansa vanhenemisesta myös Helsingin käräjäoikeuden ennen joulua asvalttikartellista antamalla päätöksellä, jossa asvalttiyhtiöt tuomittiin vahingonkorvauksiin.

Helsingin käräjäoikeudessa nyt alkaneessa oikeudenkäynnissä on esillä vain Suuri Savotta -kanneryhmä.

Metsähallituksen, kuntien ja kuntayhtymien korvauskanteiden käsittely alkaa myöhemmin.

Suurinta 159,4 miljoonan euron korvausta kartellin aiheuttamasta vahingosta hakee Metsähallitus.

Yhteensä metsäyhtiöiltä vaaditaan yli 200 miljoonan euron korvauksia kauppahinnan menetyksistä.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF