Tenojoen lohikannat aallonpohjassa – vesistön eri osille asetetut lohen kutukantatavoitteet ovat jääneet laajalti saavuttamatta

Vuosina 2019–2020 Tenoon on noussut poikkeuksellisen vähän yhden merivuoden pikkulohia, tittejä. Vuonna 2020 myös keskikokoisten kahden merivuoden lohien määrä jäi erittäin alhaiseksi. Kuva: Pekka Fali

Tenojoen lohikantojen tila on kahden viime vuoden aikana ollut erittäin heikko. Jokeen on noussut vähän lohia, saalismäärät ovat jääneet alhaisiksi ja vesistön eri osille asetetut kutukantatavoitteet eivät ole täyttyneet. Myös ennusmerkit vuoden 2021 lohimääristä ovat vaisut, tiedottaa Luonnonvarakeskus Luke.

Suomalais-norjalainen Tenon seuranta- ja tutkimusryhmä arvioi alkuvuodesta ilmestyneessä Tenon lohikantojen tila 2020 -raportissa, että Tenon vesistön eri osille asetetut lohen kutukantatavoitteet jäivät laajalti saavuttamatta sekä vuonna 2020 että pidemmällä neljän vuoden tarkastelujaksolla 2017–2020.

"Tämä tarkoittaa sitä, että Tenon ja sen sivujokien lisääntymisalueille ei ole selvinnyt riittävästi kutulohia maksimaalisen poikastuotannon ylläpitämiseksi. Tavoitteista jääminen ei kuitenkaan kerro vielä lohikantojen sukupuutosta, vaan kohonneesta riskistä pidemmän aikavälin taantumiselle", kertoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Lukesta

Erkinaron mukaan kutukannan elvyttäminen tuottavalle tasolle on sitä vaikeampaa mitä pienemmäksi kanta taantuu.

Useissa Tenojoen merkittävimmissä lohikannoissa havaittiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa tilanne, jossa merivaellukselta palasi vähemmän lohia kuin mitä kutukantatavoitteen täyttymiseen tarvittaisiin.

Näissä lohikannoissa ei siis ollut lainkaan kalastettavaa ylijäämää, vaan kaikki kalastus, sekä Norjan rannikkokalastus että Tenon jokikalastus, oli biologisessa mielessä tulkittava liikakalastukseksi.

Vuosina 2019–2020 Tenoon on noussut poikkeuksellisen vähän yhden merivuoden pikkulohia, tittejä. Vuonna 2020 myös keskikokoisten kahden merivuoden lohien määrä jäi erittäin alhaiseksi.

"Näiden tietojen perusteella kauden 2021 lohiennuste vaikuttaa huonolta; odotettavissa on heikko kahden ja kolmen merivuoden lohien nousu", tutkija Panu Orell Lukesta sanoo.

Orellin mukaan pikkulohien määrille ei pystytä antamaan ennustetta, mutta parhaassa tapauksessa niiden määrät kääntyvät nousuun kahden todella heikon aallonpohjavuoden jälkeen.

Lohimäärien ennustaminen on kuitenkin epävarmaa, ja Tenon osalta sitä hankaloittaa entisestään se, ettei tiedossa ole vuosittaisia mereen laskeutuneiden vaelluspoikasten määriä. Siksi ennusteet pohjautuvat pitkälti edeltävien vuosien nousulohien meri-ikäryhmäkohtaiseen runsauteen.

Lue lisää:

Tenon kalastusta varaudutaan vähentämään: "Jos kalastusta rajoitetaan, ratkaisun on oltava tasapainoinen Suomen ja Norjan sekä eri kalastajaryhmien välillä"