Meritaimen häviää ilman kalastuksen säätelyä
Meritaimenkantojen tulevaisuus Suomessa on erittäin huolestuttava. Meritaimenkantojen elvyttämiseksi tarvitaan kalastuksen säätelyä, suosittelee kansainvälisen Baltic Sea Trout -kokouksen loppuraportti.
Kalastuksen säätelyn tavoitteena tulisi olla, että meritaimenet saavuttavat kasvualueillaan kutukoon ja pääsevät jokiin lisääntymään.
Yksi merkittävä uhka Suomen meritaimenkannoille on nuorten meritaimenten joutuminen sivusaaliiksi siian ja kuhan verkkokalastuksessa.
Loppuraportissa suositellaan kalastuksen kieltoa meritaimenjokien suualuilla. Myös jokialueilla olevien vaellusesteiden ohittaminen on välttämätöntä meritaimenkantojen luonnontuotannon elvyttämiseksi.
Meritaimenkannat ovat vahvimmat Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, jossa niitä on järjestelmällisesti elvytetty kunnostamalla jokia ja kehittämällä kalastuksen säätelyä.
Ruotsissa Perämeren alueella on jo usean vuoden ajan rajoitettu rannikon alle 3 metrin syvyisillä vesialueilla verkkokalastusta keväällä ja syksyllä. Monissa maissa jokisuu- ja rannikkoalueiden kalastuskiellot ovat lisänneet kutukalojen määriä joissa.
Baltic Sea Trout -kokouksen järjestivät Tanskan kalantutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Järvitaimenella oli viime vuonna 16-vuotisen seurannan heikoin lisääntymisvuosi Keski-Suomessa. Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kannat heikkenivät edelleen.
Syksyn 2011 sähkökoekalastuksissa kesänvanhoja taimenenpoikasia havaittiin tutkituissa 14 koskessa yli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Poikasia havaittiin vain noin 6 yksilöä aaria kohti, kun kuudentoista seurantavuoden keskiarvo on 15 yksilöä aaria kohti.
Tutkijoiden mukaan kalastus on yhä liian voimakasta, minkä vuoksi poikasmäärät jäävät vähäisiksi ja vain harvat emokalat selviytyvät syönnösvaellukselta kudulle. Myös toinen peräkkäinen poikkeuksellisen kuuma kesä näyttää olleen ongelmallinen taimenen poikasille.
Vaeltavan villin järvitaimenen niukkuudesta kertoo myös nousutaimenten vähäinen määrä Vaajakosken kalatien pyyntikatiskassa.
Päijänteestä katiskaan nousseita taimenia vapautettiin ylävirtaan viidennes vähemmän kaloja kuin edellisenä vuonna. Vapautetuista nousukaloista vain yhden koko ylitti vaeltavan emotaimenen mitan 60 senttiä.
Kookkaita nousukaloja on 2000-luvulla tavattu keskimäärin viisi yksilöä vuodessa.
MT
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
