Metsäteollisuuden uusien tuotteiden lisäys vaatisi paljon energiaa ‒ tarve vastaisi useiden ydinvoimaloiden tuotantoa
Future Forest 2040 -hankkeen tulevaisuuden skenaariot paljastivat ongelman energiaomavaraisuudessa.
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on tuottanut sähköä 1,8 terawattituntia vuodessa eli 2,4-kertaisesti sen, mitä tehdas on tarvinnut. Kuva: Petteri KivimäkiEuroopan metsäinstituutin (EFI) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) yhteinen Future Forest 2040 -hanke mallintaa metsäalan tulevaisuuden näkymiä.
Hankkeen skenaarioiden mukaan energian saatavuus on yksi merkittävimmistä rajoitteista, kun pyritään lisäämään korkean lisäarvon tuotteita suomalaisessa metsäteollisuudessa.
Tällä hetkellä metsäteollisuus tuottaa energiaa yli oman tarpeensa.
Skenaarioissa metsäteollisuus olisi kuitenkin riippuvainen ulkoisesta energiasta, sillä tuotannon monipuolistuminen vaatisi puuenergian korvaamista muilla energian lähteillä.
Euroopan metsäinstituutin tutkijatohtorin Janni Kuntun mukaan kysymys kuuluu, onko vaihtoehtoista kestävästi tuotettua energiaa tarjolla riittävästi.
Kunttu korostaa, että skenaariot eivät ole ennusteita, vaan ne nostavat esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat Suomen metsäsektoriin ja koko kansantalouteen.
Suomessa puun energiakäytön syrjäyttäisivät skenaarioiden mukaan vuoteen 2040 mennessä uudet korkean arvonlisän tuotteet, erityisesti sellupohjaiset tekstiilit, biokemikaalit, sekoitekomposiitit ja modernit rakennusratkaisut.
Teknologian oletetaan ottavan suuria harppauksia, ja ydinvoiman sekä uusiutuvien energiamuotojen korvaavan fossiilisten polttoaineiden lisäksi myös puun energiakäyttöä Suomessa.
Muutos olisi valtava, sillä tällä hetkellä Suomen puuvirroista energiaksi päätyy noin puolet eli vuosittain noin 55 terawattituntia, kun teollisuuden sivuvirtojen ja jätepuun käyttö lasketaan mukaan. Skenaarioissa vuonna 2040 puuvirroista energiaksi menisi enää 5‒13 prosenttia.
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on herätellyt EU-maat energiaomavaraisuuden tärkeyteen.
”Voidaankin kysyä, onko puulle todellisia korvaajia nykyteknologioiden puitteissa, ja kuinka paljon energiaa tarvittaisiin uudentyyppisen puupohjaisen tuotannon tarpeisiin”, Kunttu toteaa.
Skenaarioissa energiavajetta kattamaan tarvittaisiin 3–5 Olkiluoto 3:n ydinvoimalan verran lisätuotantoa.
Olkiluoto 3:n on suunniteltu tuottavan vuosittain energiaa 13 terawattituntia eli energiavajeeksi skenaarioissa arvioidaan 39‒65 terawattituntia.
Ostetun energian kustannus olisi metsäteollisuudelle miljardeja euroja, riippuen tulevaisuuden energiahinnoista ja -tyypeistä. Jalostusarvon kasvu kattaisi osin tätä lisäkustannusta.
Tuotantokustannusten nousu olisi myös todennäköistä, mikä heikentäisi tuotteiden kustannuskilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
”Mikäli näin kävisi, olisi riski tuotannon vähenemiseen tai siirtymiseen muualle, jolloin myös kaavaillut työpaikat jäisivät saamatta”, Kunttu sanoo.
Future Forest 2040 – Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset, sekä markkina- ja työllisyysnäkymät vuoteen 2040 -hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
