Orpo nostaa sukupolvenvaihdokset tärkeysjärjestyksen kärkeen
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan metsäala elää jälleen kerran murrosta. Pitkän tauon jälkeen on alettu investoida ja metsäala on nousemassa kansantalouden veturiksi.
”Jos Suomi jollain nousee, niin metsillä ja biotaloudella. Pidän lähes varmana, että Metsä Group investoi Äänekosken sellutehtaaseen.”
Orpo näkee metsäalan uuden nousun taustalla teknologian kehitystä.
Perinteinen sellu- ja paperiteollisuus muuttuu bioteollisuudeksi, joka hyödyntää raaka-aineen viimeistä hitusta myöten.
Myös metsälakien täysremontti on muuttanut toimintaympäristöä houkuttelevammaksi.
Toistaiseksi puuta on riittänyt sekä jalostukseen että energiakäyttöön. Puunkäytön kaavailtu lisäys on kuitenkin nostattanut yllättäviä riitoja.
Hakesähkön tuotantotuen ympärillä käyty kiista on niistä yksi osoitus.
”Saalista jaetaan ennen kuin karhu on kaadettu. Näissä asioissa Suomi on kuitenkin liian pieni maa riitelyyn. Meidän on yksinkertaisesti pystyttävä sopimaan tällaiset asiat.”
Orpo harmittelee, ettei metsänomistajien sukupolvenvaihdosten helpottamista pohtinut työryhmä löytänyt asiasta yhteisymmärrystä.
”Luultavasti neuvotteluja vaikeutti haketukikeskustelun kuumentunut ilmapiiri. Se esti sovun löytymisen.”
”Metsänomistajien sukupolvenvaihdosten jouduttaminen on seuraavan hallituksen keskeisiä haasteita. Metsätilojen koko on saatava kasvuun ja metsätalouden on muututtava yrittäjämäisemmäksi. Siten taataan, että puu liikkuu.”
”Haluan lähettää vakavan viestin neuvottelujen osapuolille. Tässä asiassa meidän on pakko päästä sopuun”, vaatii Orpo.
Ministeriön näkemyksen mukaan sukupolvenvaihdoksia voi helpottaa joko metsävähennyksellä tai perintö- ja lahjaveron huojennuksella.
Metsävähennyksen voisi laajentaa vastikkeettomiin saantoihin yrittäjämäisten metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Nykyisin metsävähennystä voi käyttää, jos ostaa metsätilan.
Toinen keino on antaa yrittäjämäisille metsätiloille samat mahdollisuudet perintö- ja lahjaveron huojennukseen kuin maatalouden ja yritystoiminnan harjoittajilla on.
Yrittäjämäisen metsätalouden rajaksi on kaavailtu myel-vakuutusta tai riittävää pinta-alaa. Erilaissa laskelmissa yrittäjämäiseksi luettavien metsätilojen pinta-alat ovat vaihdelleet Etelä-Suomen noin 40 hehtaarista Pohjois-Suomen 100 hehtaariin.
”Tavoite on, että puu liikkuu ja ohjautuu sinne, mistä siitä irtoaa kovin jalostusarvo. Uskon, että sitä riittää myös energiakäyttöön”, toteaa Orpo.
Pienille metsätiloille sukupolvenvaihdoksia koskevia helpotuksia ei ole luvassa. Niistä luopumisen kiihokkeena voisi toimia esimerkiksi määräaikainen varainsiirtoveron helpotus.
Samoissa harjoituksissa on keskusteltu keinoista, joilla yhteismetsien houkuttavuutta voitaisiin lisätä. Yhteismetsään liittyminen olisi toimiva vaihtoehto metsänomistajille, jotka eivät itse halua huolehtia metsistään.
Myös heikosti toimivien kuolinpesien verotusta ja päätöksenteon helpottamista on pohdittu.
MTK on ajanut metsätilojen sukupolvenvaihdoksen helpottamista pitkään. Järjestölle käyvät kaikki siihen sopivat keinot.
”Tavoitteena on, että metsätalouden harjoittajia alettaisiin kohdella yrittäjinä ja he voisivat tehdä sukupolvenvaihdokset samaan tapaan kuin maanviljelijät”, listaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
”Tärkeää on, että pelisäännöistä tulee selkeät”, näkee Hakkarainen.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
