Hoidettu kosteikko ruokkii maisemaa
”Sorsien pitää lentäessään löytää selkeät veden viistopinnat”, Ilkka Ala-Ajos esittelee niittotyön tavoitteita Vesijärven rannoilla. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHOLLOLA
Rytöäminen, rakentaminen ja ruokinta ovat riistan- ja luonnonhoidon avainkeinoja Suomen riistakeskuksen Laitialan mallitilalla Hollolassa.
Työnjako on selvä. Metsästäjät tekevät luonnonhoitotyötä ja saavat riistan. Maanomistajat saavat tukihyötyjä sekä hoidettua monimuotoista viljelymaisemaa.
Mallitilasta vastaava riistakeskuksen kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos kannustaa metsästäjiä ja maanomistajia tiivistämään luontoyhteistyötään. Siinä voittaa jokainen.
”Eikä kaikkea voi tehdä vain eurojen kiilto silmissä. Kyse on kestävyydestä: ruuantuotannon, mutta myös virkistyksen ja kaiken kaikkiaan elämisen jatkumisen mahdollisuuksista.”
Pellon reunavyöhykkeellä rytisee. Sahamies pistää pusikkoa nurin. Riistakeskuksen mallitilan sielu, perustaja ja rakentaja Ala-Ajos antaa ohjeita. Nyt hoidetaan hommia niin, että riista saa suojaa ja viihtyy.
Peltolohkon reunaa kiertävä vyöhyke avautuu myös järvimaisemalle. Pystyyn jätetään harvakseltaan useita eri puulajeja.
Pari vuosikymmentä sitten vyöhykkeelle istutettiin kuusta. Ne saavat kasvaa vain reippaan metrin mittaan. Ohuempia rankoja ja oksia kootaan pellon reunan myötäisesti lehtipuukannikkojen päälle.
Meneillään on rytöäminen, joka jättää viljapellot vapaiksi reunapusikoista. Pelto saa valoa, eivätkä reunapusikot tai puusto saa haitata viljelyalaa.
”Kuusen oksat tarjoavat meidän oloissamme ehdottomasti parhaan suojan erityisesti peltolinnustolle ja rusakoille” , Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari sanoo.
”Töitä tässä piisaa niin paljon kuin vain jaksaa painaa”, Ala-Ajos hymähtää. Kestävä metsästys, luonnonhoito ja hyvät yhteistyökuviot ovat hänelle riistanhoidon avainsanoja.
”Eikä se onnistu ilman pitkäjänteisyyttä. Luonnon monimuotoisuuden hoitaminen ei ole mitään pikahommaa. Hyvä luontotyöläinen ajattelee tarkkaan tekojaan ja niiden seurauksia. Vasta sitten hän toimii. Hoitotyöstä hyötyvät elinympäristö, viljelijä ja metsästäjä.”
Ilkka Ala-Ajos pitää tukimahdollisuuksia tärkeinä kannustimina ja on iloinen, että niitä löytyy myös uuden ohjelmakauden tarjonnassa.
Jotkut investointituet innostavat tekemään riistanhoitoa ja metsästystä hyödyttäviä tekoja, vaikka viljelijä ei itse metsästäisikään.
”Järkeviä ympäristötekoja voidaan toki tehdä ilman tukiakin. Olemme toteuttaneet kymmeniä omatoimikosteikkoja Laitialassa hyvin tuloksin”, Ala-Ajos kertoo.
”Riistatila hoitaa alueensa Vesijärven rantoja muun muassa niittämällä ruovikkoa ja avaamalla tilaa vesilinnuille, kalapuolta unohtamatta.”
Kuokkamaan kosteikko rakennettiin aikoinaan peltoaukean alavaan kohtaan, mihin vettä ennestäänkin kertyi. Lintuja houkuttelevaa kosteikkoa kaivettaessa kaivinkoneen kauhaan osui vanhoja hetekoita ja jopa auton runko. Ehkä vanhaa savenottopaikkaa oli joskus käytetty kaatopaikkana.
Kosteikon reunalla kasvaa nyt kurjenpolvea ja muita paluukasveja.
Sorsat ja joutsenetkin ovat löytäneet Kuokkamaan lepopaikakseen.
Kuokkamaa, kuten muutkin kosteikot ja laskeutusaltaat toimivat kevättulvien aikana vedenkerääjinä ja ravinnesieppareina.
Syyskuussa kylvetyt riistapellot vihersivät vielä joulukuun alkupäivinä.
Jäljet maassa kertovat sorkkaeläinten vierailuista. Korkealle asennetussa suolakivessä on nuolemisen jäljet.
Peuroille on tuotu porkkanoita ja punajuuria popsittavaksi. Riistakamerat tallentavat ruokintapaikoilla vierailijoita.
”Joskus mietin, mitä tapahtuisi, jos metsästys loppuisi,” Ala-Ajos pohtii.
”Hirvikolarit ja metsävahingot lisääntyisivät, suurpedot tulisivat todella ’iholle’, supikoirat ja muut pienpedot söisivät kanalinnut ja muun pienriistan, ihmisiin tarttuvat eläintaudit aiheuttaisivat ongelmia. Menetyksiä jouduttaisiin mittamaan muussakin kuin euroissa, kuutioissa ja kiloissa.”
HIA SJÖBLOM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
