Kamppailu metsätalouden puolesta jatkuu
Liisa Mäkijärven mukaan Metsäsäätiön tukeminen vaihtelee suuresti alueittain. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen Metsäsäätiö perustettiin 16 vuotta sitten, kun metsäelinkeinon harjoittaminen oli vakavasti uhattuna. Metsätaloutta lyötiin kaikkialla ja puusta valmistettujen tuotteiden käyttöä arvosteltiin.
”Tilanne oli silloin sellainen, ettei kaikkea silloin koettua tahdo enää edes uskoa todeksi”, muistelee toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi Suomen Metsäsäätiöstä.
”Ympäristöjärjestöt puhuivat Pohjolan viimeisten erämaiden hakkuista. Jopa puurakentamista vastustettiin. Ennemmin haluttiin kierrättää vanhoja Fordeja ja rakentaa talot teräksestä.”
”Puun ja paperin käytön jatkuminen on tärkeää myös metsänomistajille. Siksi yksityiset metsänomistajat, Metsähallitus ja metsäteollisuus perustivat säätiön turvaamaan elinkeinon hyväksyttävyyttä.”
Suomen Metsäsäätiö on keskittynyt alusta alkaen elinkeinon hyväksyttävyyden ja puun menekin edistämiseen. Aika on muuttunut, mutta säätiötä tarvitaan edelleen.
”Suomessa tilanne on parantunut. Metsätalouden harjoittaminen hyväksytään ja puun käyttöäkin pyritään lisäämään.”
Työ ei tule silti koskaan valmiiksi. Päättäjät vaihtuvat ja heidät pitää vakuuttaa samoista asioista.
Samoin työ jatkuu nuorten parissa. Heidät pitäisi vakuuttaa metsätalouden tarpeellisuudesta ja sen lisäksi nuoria pitäisi houkutella metsäammatteihin.
”Se on ollut vaikeaa viimevuosina. Jos alalta tulee pelkkiä huonoja uutisia, sille ei saa nuoria.”
Euroopassa Metsäsäätiö on tukenut yksityismetsistä peräisin olevien PEFC-sertifioitujen tuotteiden menekkiä. Siinä kovimmat väännöt on käyty Britanniassa ja Hollannissa.
”Siellä kuluttajat ovat aktiivisia, mutta he eivät tiedä metsäasioista mitään. Nyt PEFC on vakiinnuttanut siellä asemansa.”
Mäkijärven mukaan erityisen tärkeätä on saada PEFC hyväksyttyä julkisiin hankintoihin. Ne ohjaavat myös yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä.
”Suomessa puulta ja paperilta ei vaadita sertifikaattia. Kaikki tietävät, ettei niiden valmistaminen uhkaa metsiä.”
”Silti painotalojen kannattaisi täälläkin ottaa PECF vakavasti. Muuten voi käydä niin, että kun niiltä joskus aletaan vaatia sertifikaattia, ne ottavat hätäpäissään sellaisen sertifikaatin, jolle ei ole puuta tarjolla Suomesta.”
Metsäsäätiö rahoittaa toimintansa puukauppojen yhteydessä perittävällä vapaaehtoisella kannatusmaksulla. Sen kerryttämisessä valtakirjakauppojen puuta välittävät toimihenkilöt ja yhtiöiden ostomiehet ovat avainasemassa.
”Elleivät he esittele metsänomistajille säätiön tukimaksua, metsänomistajalle ei jää mahdollisuutta päättää siihen osallistumisesta.”
Viime vuosina kannatusmaksun on maksanut lähes joka kolmas metsänomistaja. Siinä on kuitenkin suuria eroja paikallisesti ja alueellisesti.
”Etenkin pohjoisen metsänomistajat ovat mukana oman elinkeinonsa harjoittamisen varmistamisessa. Ilmeisesti heillä on parhaiten muistissa aika, jona elinkeinoa vastaan hyökättiin.”
Laiskimmin Metsäsäätiötä tukevat Kymenlaakson ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajat.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
