Polttopuukauppa alkaa vilkastua kun ilmat viilenevät – 40 litran klapisäkki maksaa kaupoissa 5–10 euroa

Klapisäkin hinta oli MT:n havaintojen mukaan keskimäärin noin kuusi euroa. 

Huoltoaseman ovenpielessä oleva kasa klapisäkkejä on monelle kesäretkeläiselle tuttu näky.

MT:n toimitus keräsi pitkin kesää havaintoja klapikaupasta eri puolilta Suomea. Havaintoja tehtiin sekä huoltoasemilta, kaupoista että isoista tavarataloista.

40 litran säkkien hintahaarukka oli viidestä eurosta noin kymmeneen euroon. Suurin osa klapisäkeistä sisälsi kotimaista koivua.

Esimerkiksi Särkisalmen ABC:llä Parikkalassa säkki kotimaista koivua maksoi 6,50 euroa. Halvimmasta päästä oli ABC Joutsa, jossa säkillisen sai 5,95 eurolla.

Usealla pysähdyspaikalla klapikauppa on pienimuotoista ja puita on myynnissä lähinnä tavan vuoksi. Eniten polttopuuta menee kaupaksi kaupungeissa.

Neste K Hietalahden ja Viherlaakson kauppiaan Kimmo Kronlundin mukaan koivuklapisäkkejä myydään hänen pääkaupunkiseudulla olevilta asemiltaan vuosittain satoja.

Kaupunkialueella kerralla ostettavat määrät ovat pieniä, koska säilytystilaa on vähän eikä tuttua klapiyrittäjää välttämättä ole. Vaikka mökillä olisikin tuttu yrittäjä tai omaa metsää, kotona puuta tarvitaan sen verran vähän, että on kätevämpi ostaa se pieninä erinä.

Kaupungissa ihmisiä kiinnostaa eniten helposti kuljetettavasti pakattu laadukas puu. Kahta huoltoasemaa pyörittävä kauppias ei ole kuitenkaan huomannut, että puun alkuperästä juurikaan kyseltäisiin, vaikka kuluttajat ovatkin nykyisin valveutuneempia.

Polttopuukauppaa Somerolla tekevän Hannu Kesäniemen mukaan vähiten puita menee kuumina ja kuivina kesinä. Elokuussa kauppa alkaa vilkastua ja eniten polttopuuta meneekin syksyisin ja talvisaikaan.

Pääasiassa Kesäniemi myy polttopuita yksittäisille ihmisille ja suurin osa ostajista on omakotitaloasujia. Puuta ostavat myös mökkiläiset ja erilaiset yhdistykset muun muassa saunanlämmityspuiksi.

Ostajia kiinnostaa Kesäniemen mukaan erityisesti puun kotimaisuus ja siitä kysytäänkin usein. Suurin osa klapikaupasta on hyvin paikallista. Lähes jokaisella paikkakunnalla on joku klapeja myyvä ja erityisesti sivutoimisia yrittäjiä on todella paljon.

”Jos halutaan suosia suomalaista työtä ja tukea paikallista yrittäjää niin pitäisi ostaa myös suomalaista polttopuuta”, Kesäniemi toteaa.

Kesäniemen havainnon mukaan ihmiset ostavat puita melko pieniä määriä. Suurin rajoittava tekijä on säilytystilan puute, harva saa kaupunkialueella monta kuutiota klapeja säilöön.

Kesäniemi on ollut alalla lähes 30 vuotta ja sinä aikana keskimääräinen klapitostos on pienentynyt jonkin verran. Syynä hän pitää juurikin pienentyneitä varastotiloja.