Metsätaloutta höykytetään mennen, tullen ja tavatessa sosiaalisessa mediassa – pelastaako Metsäsäätiö?
Metsäala on säännöllisesti kritiikin kohteena mediassa ja somessa. Suomen Metsäsäätiö perustettiin aikanaan edistämään alan hyväksyttävyyttä.
Suomen Metsäsäätiön puheenjohtaja Sauli Brander on erityisen ylpeä säätiön mahdollistamasta nuorisotyöstä. Säätiön rahoituksella pystytään järjestämään esimerkiksi kouluille bussikuljetuksia metsäalaa esitteleviin retkipäiviin. Kuva: Rami MarjamäkiJuuriltaan revitty (joulu)kuusi kaipaa ystäviään, tietää kuolevansa ja tuntee joka hetki järkyttävää janoa.”
”Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja.”
Esimerkiksi tällaisia sisältöjä on hiljattain tarjoillut veronmaksajien rahoittama Yleisradio eri kanavissaan. Ja jos uskaltautuu sosiaalisen median maailmaan, törmää vielä lennokkaampiin väitteisiin.
Moni metsätaloudesta leipänsä ansaitseva on turhautunut, pahastunut ja kyllästynyt. Mistä saataisiin fakta-argumentteja keskusteluihin ja alan ääntä paremmin kuuluviin?
Suomeen perustettiin jo 25 vuotta sitten Suomen Metsäsäätiö, jonka tehtäviksi määriteltiin muun muassa metsäelinkeinon edistäminen ja alan toimintaedellytysten turvaaminen. Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan vapaaehtoisella maksulla, jonka puunmyyjä voi puukaupan yhteydessä valita. Jos metsänomistaja vetää ruksin puukauppasopimuksen Metsäsäätiö-ruutuun, myös puunostaja maksaa Metsäsäätiölle yhtä suuren summan. Metsähallitus maksaa Metsäsäätiölle jokaisesta puukaupastaan.
Onko Metsäsäätiö onnistunut tavoitteissaan?
”Metsäsäätiö ei ole itsessään viestintäorganisaatio. Sen tehtävänä on rahoittaa hankkeita, jotka edistävät säätiön tarkoitusta”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Sauli Brander. Hän toimii palkkatyönään UPM:n metsäjohtajana.
Hänen mielestään metsäalalla on erinomainen perusasetelma.
”Emme pelastu ilmastonmuutokselta, ellei fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta luovuta”, hän toteaa.
”Ne toimialat, jotka eivät itse pysty ratkomaan tätä pulmaa, ovat hanakimmin tulossa rajoittamaan metsien käyttöä pelastaakseen oman nahkansa. Me metsäalalla pystymme ratkomaan nämä asiat itse.”
Tästä seuraa, että metsätaloudesta pitäisi olla valtavan paljon hyvää kerrottavaa.
Ja tässä kohtaa olisi myös parantamisen varaa rutkasti, Brander myöntää.
”On pystyttävä kertomaan tätä asiaa paremmin ja vaikuttamaan ihmisiin.”
Hän arvioi, että kotimaassa urakassa on onnistuttu selvästi paremmin kuin ulkomailla. ”Haaste on ennen kaikkea Brysselin päässä.”
Brander kertoo, että säätiössä pohditaan jatkuvasti, rahoitetaanko oikeanlaisia asioita. Säätiö jakaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa – muun muassa koululais- ja nuorisotyöhön, viestintään ja tutkimuksiin.
”Meidän on mietittävä, miten eurolla saadaan mahdollisimman iso hyöty. Emme voi vain tuudittautua siihen, että meille tulee hyviä rahoitushakemuksia. Säätiön pitää pystyä myös uudistumaan.”
Yhtenä uutena edellytyksenä säätiö vaatii nykyään, että tutkimusrahoitusta saaneet myös kertovat tuloksistaan aktiivisesti ulospäin. ”Viestinnän edellyttäminen tutkijoilta on hyvä ja tarpeellinen asia.”
Sosiaalinen media on Molokin kita, jonka syövereissä moni nostaa kätensä pystyyn. Voiko Twitterin ja muiden somekanavien taistelutantereilla mitenkään pärjätä, kun viestiketjut ryöpsähtelevät päivin ja öin?
Brander uskoo, että voi. ”Siellä on pakko olla läsnä.”
Hän toivoo, että metsätalouden ihmiset olisivat rohkeasti ja ylpeästi somessa esillä faktoineen ja mielipiteineen. Kukaan yksittäinen sateentekijä ei voi työtä hoitaa palkkatyönään kaikkien muiden puolesta.
”Rehellisyys ja aitous puree, ja siinä metsäalan ihmiset ovat hyviä. Esimerkiksi professori Annika Kangas oikoo asiantuntevasti ja kiihkottomasti väitteitä Twitterissä”, hän toteaa.
”Paras tulos saadaan, kun ihan tavalliset ihmiset kertoisivat, mitä tämä ala heille ja Suomelle merkitsee. Ei vain vuorineuvos tai professori, vaan myös metsuri, metsänomistaja ja sahan työntekijä.”
Brander on vakuuttunut siitä, että Metsäsäätiön rahoittama perustyö, esimerkiksi nuorisotyö ja päättäjille suunnattu viestintä ja koulutus, ovat yhä edelleen ehdottoman tarpeellisia toimintatapoja.
Akuuteimpia asioita, joista tarvitaan lisää luotettavaa tietoa ja viestintää, ovat Branderin mielestä turvemaiden metsänhoito, metsätalouden ilmastokysymykset ja metsien monimuotoisuus. Työsarkaa riittää.
”Ennen kaikkea on tärkeää, että metsänomistajat ja metsäammattilaiset kokisivat Metsäsäätiön työn merkitykselliseksi. Heidän avullaan yhteinen hyvä lähtee pyörimään.”
Lue myös:
Ylen juttu: Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja
Metsäsäätiö on puolustanut metsäelinkeinoa yli 2100 hankkeella 25 vuoden aikana
Sauli Brander
- UPM:n metsäjohtaja, Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2017 ja Tampereen Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen vuodesta 2019.
- Koulutukseltaan metsätalousinsinööri AMK ja eMBA.
- Asuu Kangasalla, missä viljelee maatilaa.
- Ikä 47 vuotta. Perheeseen kuuluvat puoliso ja 12-vuotias tytär.
- Harrastaa metsästystä, lentopalloa ja kuhunkin vuodenaikaan sopivaa kuntourheilua.
- Omistaa 370 hehtaaria metsää ja on lisäksi osakkaana Kuusamon yhteismetsässä.
- Lähti aikanaan opiskelemaan metsäalaa Schaumanin puunostajana työskennelleen vaarinsa innoittamana.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
