Taimien kasvuun lähdön kannalta on tärkeää, että maa on muokattu hyvin ja taimi istutetaan riittävän syvälle kivennäismaahan. Kuva: Pasi Leino
Varhainen kevät on suosinut puuntaimien istuttajia etelässä – katso videolta ammattilaisen ohjeet
Lounais-Suomessa istutukset alkoivat hyvissä ajoin ennen vappua. Pohjois-Karjalassa vauhtiin toivotaan päästävän tämän viikon lopulla.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuriyrittäjä Touko Luukas istutti kuusen ja männyn taimia Mynämäessä jo ennen vappua. Kuva: Pasi LeinoTaimien istutustyöt käynnistyivät Lounais-Suomessa runsas pari viikkoa sitten, kun lämpötilat olivat kohonneet reippaasti yli kymmenen asteen ja pakkasessa talven yli varastoidut taimet oli saatu sulatettua.
”Taimia päästiin laittamaan toden teolla maahan useimmissa tiimeissä jo ennen vappua. Kovin usein ei näin aikaisin ole istutustöitä aloitettu”, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäpäällikkö Hannu Justen kertoo.
Muutaman päivän viileä jakso viime viikolla ei tahtia haitannut.
Jonkun verran töiden etenemistä jarruttaa Justenin mukaan energiapuun korjuu hakkuualueilta, sillä latvus- ja oksakasojen on hyvä antaa kuivahtaa kevään auringossa ennen kuin ne kuljetetaan tienvarteen.
Taimien istutuksen edellyttämään maanmuokkaukseen voidaan ryhtyä vasta, kun energiapuu on kerätty pois uudistusalueelta.
Kevään istutuskausi on Lounametsän alueella kestänyt yleensä juhannuksen tienoille. Syysistutuksia on Justenin mukaan tehty hyvin vähän.
Lounametsän alue ulottuu Rauman ja Eurajoen seuduilta Turun itäpuolelle Paimioon asti. Taimia metsänhoitoyhdistyksen kautta kulkee vuosittain lähes kaksi miljoonaa kappaletta.
”Kuusia on taimista lähes 70, mäntyjä vajaa 30 ja rauduskoivuja pari prosenttia.”
Männylle ja koivulle luontaisesti sopivia kasvupaikkoja olisi Justenin mukaan huomattavasti enemmän, mutta hirvituhovaaran vuoksi niiden istutusalat jäävät pieniksi. Mäntyä uudistetaan paljon myös luontaisesti ja kylväen.
Taimien kasvuun lähdön kannalta Justen pitää tärkeänä, että maa on muokattu hyvin ja taimi istutetaan riittävän syvälle kivennäismaahan.
”Mätästetyllä alueella taimen oikea paikka on mätäs ja äestetyllä alueella vaon keskellä kuitenkin niin, ettei taimi altistu seisovalle vedelle.”
Havupuita hehtaarille istutetaan keskimäärin 1 800–2 000 kappaletta.
Koivun taimia riittää noin 1 600 kappaletta.
Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen alueella parhaimmillaan taimia istuttaa yli 50 henkilöä.
”Meillä yhdistyksellä on vain kuusi palkkametsuria. Loput työntekijöistä työskentelevät yrittäjien palveluksessa”, Justen kertoo.
Itä-Suomessa lunta satoi vielä viime viikolla 10–20 senttiä.
Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Harri Välimäki on silti toiveikas, että istutukset saataisiin vauhtiin ainakin joillain paikoin yhdistyksen alueella tämän viikon lopulla.
Viime keväänä kärsittiin taimipulasta, mutta nyt näyttää hänen mukaansa hyvältä.
Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kautta kulkee yli viisi miljoonaa taimea ja suurin osa niistä istutetaan yhdistyksen metsäpalvelutyönä.
”Yhdistyksen istutusmäärässä meillä on yli 10 prosentin kasvu. Hakkuualat ovat kasvaneet, mutta olemme myös saaneet vähän markkinaosuutta lisää.”
Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen istutuksista kuusen osuus on lähes 80 prosenttia ja männyn noin 20.
”Kuusta joudutaan valitettavasti laittamaan liian karuille paikoille hirvituhojen vuoksi”, Välimäki harmittelee.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
