Kevät on pohjoisessa myöhässä – alkavan viikon lämpö herättää luonnon myös Lapissa

Etelässä kevät on edennyt normaalisti. Lehtikuva / Roni Rekomaa.  

Pohjois-Suomen kevään arvioidaan olevan tänä vuonna hieman myöhässä, Luontoliitosta kerrotaan STT:lle.

Luontoliiton vuosittaisessa kevätseurannassa on tehty Etelä-Suomessa jo paljon havaintoja muun muassa kukkien kukinnasta ja pölyttäjistä. Sen sijaan Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta havaintoja on tullut toistaiseksi lähinnä muuttolinnuista.

"Erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla mennään keväässä jo aika pitkällä. Luonto vihertää ja kukat kukkivat”, ympäristökasvatuspäällikön sijaisena toimiva Ilona Tuovinen Luontoliitosta sanoo.

"Pohjoisessa taas ollaan vielä aika talvisissa tunnelmissa. Kyllä siellä tuntuisi olevan kevät myöhässä. Pölyttäjistä tai vaikkapa pajun kukinnasta on tullut tosi vähän havaintoja.”

Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa oli vielä sunnuntaiaamuna paikoitellen puoli metriä lunta. Käsivarressa lunta oli peräti 80 senttiä. Lumiraja kulki sunnuntaina Oulun ja Kainuun korkeudella: siitä etelään lunta ei käytännössä enää ollut.

Tuovinen arvioi, että tulevalle viikolle ennustettu lämpöaalto saa kevään alkamaan kunnolla myös pohjoisessa. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan viikolla hätyytellään 15 asteen lämpötiloja Lappia myöten.

"Alkavan viikon lämpö saa luonnon puhkeamaan kukkaan. Alkaa vihertää ihan toden teolla”, Tuovinen sanoo.

"Se vauhdittaa kevättä ehdottomasti myös Lapissa. Lumien sulaminen tulee todennäköisesti näkymään seurannassamme hyönteishavaintojen lisääntymisenä. Esimerkiksi sitruuna- ja nokkosperhoset rupeavat Lapissakin heräilemään.”

Luontoliitto on tehnyt kevätseurantaa 1950–1960-luvuilta lähtien. Seurannassa yksittäisiltä ihmisiltä kerätään erilaisia kasvi-, eläin- ja hyönteishavaintoja Suomen eri puolilta.

Tuovisen mukaan liitto saa joka vuosi tuhansia havaintoja kevään merkeistä. Havainnot kuitenkin painottuvat väkirikkaille alueille, kuten Uudellemaalle. Liiton toiveissa olisi saada enemmän havaintoja myös pieniltä paikkakunnilta.

"Toivomme mahdollisimman suurta kattavuutta. Mitä monipuolisempia havainnot ovat ja mitä pienemmiltä paikkakunnilta ne tulevat, sitä tärkeämpiä ne ovat”, Tuovinen sanoo.

Tämän vuoden seurannan perusteella kevät on edennyt Pohjois-Suomea lukuun ottamatta tavanomaiseen tapaan. Kuluneen viikon kylmempi jakso ei Tuovisen mukaan ole jarruttanut etenemistä.

"Esimerkiksi Helsingissä, jossa itse asun, ollaan jo tosi pitkällä keväässä”, Tuovinen kertoo.

"Koivunlehdet ovat puhjenneet hienosti kukkaan, ja voikukkaa on tullut tosi paljon. Ihan ensimmäisiä havaintoja tuomenkin kukinnasta on nähty.”

Luontoliiton kevätseurannassa on vuosittain vaihtuva teema, joka on tänä vuonna pölyttäjät. Teemalla halutaan Tuovisen mukaan kiinnittää huomiota johonkin ajankohtaiseen luontoaiheeseen.

Teemaan kuuluvia lajeja ovat tänä vuonna paitsi itse pölyttäjät, kuten kimalainen, ampiainen ja nokkosperhonen, myös pölytettävät kasvit. Näitä ovat muun muassa voikukka, mustikka ja paju.

"Pölyttäjistä kimalaiset ovat varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa heränneet hyvin. Myös paju kukkii tosi kivasti”, Tuovinen sanoo.

"Paju on pölyttäjille hirveän tärkeä alkukevään ravinnonlähde, kun kimalaiskuningattaret lähtevät liikkeelle.”

Luontoliitto tekee kevätseurantaa yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Ihmisten lähettämät havainnot tallennetaan museoon, jossa niistä koostetaan vertailukelpoista tutkimusaineistoa.

"Aineiston perusteella pystymme tarkastelemaan koko Suomen tasolla, miten kevät etenee ja kuinka suurta vaihtelua siinä on vuosittain”, Tuovinen kertoo.

Hänen mukaansa aineistosta huomaa, että Suomen kevät on vuosien saatossa aikaistunut ja muuttunut lämpimämmäksi. Muuttolinnut palaavat ja kukat kukkivat entistä aikaisemmin.

Alueelliset erot ovat kuitenkin pitkässä maassa edelleen isoja.

"Joskus kevät saattaa alkaa etelässä jo helmikuussa ja päättyä pohjoisessa vasta kesäkuun lopulla”, Tuovinen sanoo.

Kuvassa huhtikuinen räntäkuuro Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI.