Harvennusjälki aiempaa huonompaa
Harvennusjäljen heikkeneminen jatkui viime vuonna. Lähes joka kolmas kohde sai huomautuksen, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin vuonna 2002 alkaneiden tarkastusten aikana.
Kuva: Jarmo PalokallioTapion ja metsäkeskusten tarkastajien mukaan harvennusvoimakkuus on pysynyt viime vuosina ennallaan, mutta puustovaurioiden määrä ainespuuharvennuksissa on kasvanut tasaisesti.
Yksi selittävä tekijä on ympärivuotisen korjuutyön lisääntyminen. Myös ajouravälit ovat kaventuneet, mikä lisää erityisesti juurivaurioiden riskiä.
Liian ahneita korjaajat olivat etenkin Etelä-Suomen rehevillä mailla. Niissä kasvamaan jäi liian vähän puuta.
Hyvään tulokseen pääsy edellyttää korjuun oikeaa ajoitusta. Ennakkoraivaus on usein tarpeen nuorissa metsissä. Hyvää korjuujälkeä ei saada aikaan hoitamattomalla ja pusikoituneella kohteella.
”Esimerkiksi Keski-Suomessa korjuujälki on valtakunnallista keskiarvoa laadukkaampaa. Energiaharvennukset ovat suurten toimijoiden toteuttamia. Heillä on kokemusta energiapuun korjuusta ja osaavia urakoitsijoita”, kertoo metsäkeskuksen metsäasiantuntija Timo Tommola.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
