Metso-ohjelman jatkokaudelle alustavia tavoitteita: Seuraavan viiden vuoden aikana suojeluun 50 000 hehtaaria yksityismaita

Metso-ohjelma pyrkii suojelemaan muun muassa yksityismailla sijaitsevia vanhoja metsiä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metso-ohjelmaa valmistellut seurantaryhmä on saanut näkemyksensä ohjelman jatkokaudesta valmiiksi. Metso-ohjelman tarkoitus on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa sekä nostaa suojelutasoa.

Toisin kuin nykyisellä kaudella, jolloin ohjelma on suunnattu eteläiseen suomeen, vuodesta 2026 lähtien Metso-ohjelmaa toteutetaan koko maassa. Painopiste pysyy kuitenkin etelässä ja suojelu kohdennetaan alueille, joilla suojeluverkosto on puutteellinen.

Metso-ohjelman jatko toteutetaan kahden kauden aikana: vuosina 2026–2030 ja 2031–2040. Alustavasti yksityismaiden suojelutavoite vuosille 2026–2030 on 40 000 hehtaaria. Tavoite tulee Helmi-ohjelmasta. Sen lisäksi tavoitteena on suojella 10 000 hehtaaria vanhoja metsiä.

Yksityismaiden suojelutavoitteeseen lasketaan mukaan myös seurakuntien ja kuntien omistamat alueet.

Vuosien 2026–2030 tavoitteet päivitetään alkukauden tulosten ja kansallisen ennallistamissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden pohjalta. Ennallistamissuunnitelma valmistuu elokuussa 2026.

Vuodesta 2031 alkaen Helmi-soidensuojeluohjelman vapaaehtoinen soidensuojelu yhdistetään Metso-ohjelman tavoitteisiin. Soidensuojelussa tullaan keskittymään erityisesti valtakunnallisesti tärkeimpiin suokohteisiin, suojelualueverkoston täydennyksiin ja ennallistamistoimien kannalta tärkeille alueille.

Valtion mailla tavoitteena on suojella jäljellä olevat, vanhojen metsien kriteerit täyttävät metsät. Lisäksi viime kesänä julkistettiin valtion maiden 32 000 hehtaarin lisäsuojeluesitys.

Suojelu painottuu alueille, joiden suojeluverkosto on heikko. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsäteollisuus ry tukee Metso-ohjelman jatkokauden suunnitelmia.

”Metso-ohjelman vahvuus on sen vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli, joka kannustaa metsänomistajia osallistumaan aktiivisesti monimuotoisuuden edistämiseen”, sanoo Metsäteollisuus ry:n luontopolitiikan päällikkö Helena Herttuainen.

Herttuaisen mukaan Metso-ohjelma toimii sillanrakentajana metsätalouden ja luonnonsuojelun välillä. Hän painottaa, että ohjelman tavoitteet vaativat pitkäjänteistä valtion rahoitusta.

Myös MTK korostaa rahoituksen merkitystä. MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari sanoo, että Metso-ohjelma on edistänyt luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä maanomistajien keskuudessa.

”Pysyvien suojelumahdollisuuksien lisäksi ohjelman aikana on jaettu tärkeää tietoa talousmetsien luonnonhoidosta. Talousmetsien luonnonhoidon määrällä ja laadulla on erittäin suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja lisäämisessä”, Siitari sanoo.

Ympäristöjärjestöt kritisoivat Metso-ohjelmaan suunniteltua jatkoa.

”Suomalaiset haluavat metsiin lisää lintuja, lajeja ja monimuotoista elämää. Silti elämän hiipuminen metsissä jatkuu. Kehityksen kääntäminen vaatii huomattavasti nykyistä tehokkaampia toimia, mikä koskee myös Metso-metsiensuojeluohjelmaa”, sanoo monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka Suomen luonnonsuojeluliitosta.

”Nyt ehdotetulla tahdilla veisi lähes sata vuotta ennen kuin 10 prosentin suojeluaste Etelä-Suomessa saavutettaisiin. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä.”

Ympäristöjärjestöjen mielestä Metso-ohjelma ei ole riittävän kunnianhimoinen. Kuva: Jaana Kankaanpää

WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen pitää ohjelmaa riittämättömänä metsänomistajia ajatellen.

”Suomalaiset metsänomistajat ansaitsevat parempaa. Parhaillaankin useat maanomistajat ympäri Suomen odottavat suojelupäätöstä metsästään vailla tietoa, onko korvauksia jollakin aikataululla tulossa. Jos Metso-rahoihin ei saada tuntuvaa korotusta, suojelullisesti arvokkaita metsiä päätyy hakkuisiin ja luonnon köyhtyminen jatkuu”, Suominen sanoo.

Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen toteaa, että metsiensuojelun edistäminen olisi helpointa valtion mailla.

”Siellä on satoja tuhansia hehtaareja vanhaa ja luonnontilaista metsää jo valmiiksi puuntuotannon ulkopuolella, Metsähallituksen omassa suojelussa. Ei tarvitse kuin vahvistaa näiden suojelu pysyväksi ja lakisääteiseksi.”

Esitys uudesta Metso-ohjelmasta on tarkoitus lähettää lausunnoille alkusyksyllä 2025. Tulevasta Metso-ohjelmasta ja sen toimenpiteistä päättää valtioneuvosto.

Päätös ohjelman jatkokaudesta on tarkoitus saada kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Juttua muokattu 24.6.2025 kello 13.23. Lisätty MTK:n Heli Siitarin kommentit.