Ojituksiin ja metsäteihin investoitu rahamäärä romahti viime vuonna lähes puoleen edellisvuodesta

Metsäteiden kunnostamiset eivät viime vuonna edenneet edellisten vuosien tahdilla. Kuva: Studio Korento - Harri Mäenpä

Investoinnit metsänparannustöihin supistuivat vuonna 2017 lähes puoleen vuoden takaisesta, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemat tilastot viime vuoden metsänhoitotöistä.

"Kaikkiaan kunnostusojitukseen ja metsäteihin kului 23 miljoonaa euroa. Lasku johtui metsäteiden perusparannuksen vähentymisestä. Metsäteissä useampivuotisten hankkeiden jaksottuminen vaikuttaa siihen, minä vuonna tie kirjautuu tilastoon", kertoo yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta.

Luke tilastoi yksityisten, yhtiöiden ja valtion metsissä tehdyt työt. Yksityismetsänomistajien kustannukset tilastoidaan sen perusteella, kuinka paljon palvelun tarjoaja on ilmoittanut veloittaneensa metsänomistajalta. Valtion ja yhtiöiden metsässä summa on määritelty kustannuslaskelmalla.

Tilastosta puuttuvat kuitenkin yksityisten metsänomistajien omissa metsissään täysin omatoimisesti tekemät työt. Esimerkiksi istutuksissa niiden osuudeksi on muutamia vuosia sitten arvioitu noin 10 prosenttia, Peltola kertoo.

Kaikkiaan metsänhoitotöihin kului tilastojen mukaan 211 miljoonaa euroa vuonna 2017. Summa oli aavistuksen verran edellisvuotista suurempi.

Työlajeista taimikoiden hoito nieli eniten kustannuksia, ja siihen kului 58 miljoonaa euroa. Nuoren metsän hoidon kustannukset olivat 19 miljoonaa euroa. Metsien viljelyyn meni 48 miljoonaa euroa ja maan muokkaukseen 35 miljoonaa euroa.

Metsänkäyttöilmoitusten perusteella metsien hakkuupinta-alaksi arvioitiin 688 000 hehtaaria. Sellaisten hakkuiden, joissa harvennetaan puustoa tai poistetaan ylispuita, osuus pinta-alasta oli 73 prosenttia. Uudistamishakkuiden pinta-ala oli 176 000 hehtaaria. Tästä oli avohakkuita 144 000 hehtaaria.

Vuonna 2017 metsänviljelyala supistui viisi prosenttia edellisvuodesta. Se oli 103 000 hehtaaria. Tästä noin kolme neljäsosaa istutettiin ja loppu kylvettiin. Istutuspinta-alasta (79 000 hehtaaria) uudistettiin kuuselle 67 prosenttia ja männylle 28 prosenttia. Koivun osuus istutuksista jäi viiteen prosenttiin. Metsän istutus oli lähes aina käsityötä. Kylväen uudistetaan yleensä männylle, ja kylvö tehdään useimmiten koneellisesti.

Maanmuokkausala nousi hieman suuremmaksi kuin edellisvuonna, 105 000 hehtaariin.

"Käytetyin menetelmä oli mätästys, jolla käsiteltiin kaksi kolmasosaa muokatusta alasta", Peltola sanoo.

Taimikon varhaishoidon ja taimikonhoidon yhteenlaskettu pinta-ala – 146 000 hehtaaria – oli edellisvuoden tasolla. Nuoren metsän hoidon pinta-ala päätyi 43 000 hehtaariin, ja määrä supistui edellisvuodesta kahdeksalla prosentilla.