Aarre: Säkylän jokakesäisessä tervatapahtumassa syntyy 400–650 litraa mustaa kultaa

Markku Mäenpää on ollut mukana Sydänmaan tervatapahtumissa alusta alkaen. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Piirustus esittää tervahaudan rakenteen. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Tervanpolton valmistelu alkaa jo talvella raaka-aineen hankkimisesta. Parhaiten tervaa syntyisi tervaskannoista, mutta kantojen nostaminen ja pilkkominen on haastavaa työtä. Helpommin tervakset saa tervasroson runtelemista puista. Tervaksia kerätään eri lähteistä pitkin talvea.

Sydänmaan kyläyhdistyksen kevään töihin kuuluvat puiden pilkkominen ja tervahaudan pinoamistalkoot, joihin tarvitaan 25–30 käsiparia. Tänä kesänä Sydänmaalla järjestettävä 21. tervatapahtuma alkaa tervahaudan sytytyksellä keskiviikkona 28. kesäkuuta ja jatkuu sunnuntaille 2. heinäkuuta.

Sydänmaan tervahauta palaa kauniin tekolammen rannalla. Tervahauta ladotaan pyöreäksi, mahdollisimman symmetriseksi keoksi, jotta se palaa tasaisesti. Alle tulevat tervaspuut, päälle tavallista mäntyklapia.

Aluksi hauta saa palaa vapaasti, mutta kun sopiva pohjalämpö on saavutettu, hattu peitetään eli keko katetaan kostealla sammalella.

Hattu ei saa palaa. Jos se alkaa savuta ja kyteä, pitää heittää märkää sahanpurua päälle, neuvoo Sydänmaan tervamestari Markku Mäenpää.

Hän on ollut mukana Sydänmaan tervatapahtumissa alusta alkaen ja on päävastuussa tervanpoltosta. Yksi mies ei kuitenkaan selviä kaikesta, sillä hautaa on vahdittava ympäri vuorokauden. Vahtivuorot hoituvat talkoovoimin.

Tervahaudan pohja on peltinen ja muotoiltu siten, että pohjalle muodostuva terva valuu sujuvasti ulos.

Tervaa syntyy tämän kokoisesta haudasta yleensä 400–650 litraa. Tarkkaa määrää ei voi tietää etukäteen. Meillä on joka vuosi veikkauskilpailu tervan määrästä, tervamestari kertoo.

Tervahauta palaa aktiivisesti noin viikon ajan. Sitten se suljetaan ja odotetaan reilu kuukausi, että se sammuu lopullisesti.

Vaikka terva on ikivanha tuote, sen kysyntä on kasvussa. Sydänmaan haudan tiputtelema terva on varattu jo kauan etukäteen, jonotuslistakin löytyy.

Tervaa ostavat seurakunnat kirkkojen kattoja varten ja yksityiset esimerkiksi veneiden tervaamiseen. Ja jos on puinen karhupatsas puutarhassa, sellainenkin tervataan, tervamestari Markku Mäenpää kertoo.

Lue koko juttu ja katso video tervanpoltosta Aarteen sivuilta: http://www.aarrelehti.fi/jutut/säkylän-jokakesäisessä-tervatapahtumassa-syntyy-400-650-litraa-mustaa-kultaa-katso-video-1.194704