Mitä iloa on 25-vuotiaasta FSC:stä? Laittomaan puuhun saa leiman, metsäkadolle ei näy loppua

FSC-merkittyjä puutuotteita markkinoidaan kuluttajille eettisenä vaihtoehtona. Kriitikoiden mukaan merkki ei takaa kestävyyttä. Kuva: Ilkka Luukkonen

FSC-sertifioinnin piti pysäyttää maailman metsien kato. Markkinavetoisena järjestelmän piti taata puuntuotannon kestävyys ketterämmin kuin valtioiden sääntelyn kautta.

25 vuotta on kulunut FSC:n perustamisesta, mutta sen turhautuneet kannattajat ovat joutuneet huomaamaan, että sertifikaatti ei ole vaikuttanut juuri muuten kuin tuomalla sertifioidulle puulle lisähintaa. Näin kirjoittaa Richard Conniff Yalen yliopiston E360 -julkaisussa.

Tutkijoiden mukaan FSC ei ole pystynyt ehkäisemään metsäkatoa. Lisäksi väärinkäytöksiä paljastuu toistuvasti.

Esimerkiksi vuonna 2015 paljastuneessa tapauksessa kiinalainen Xingjia-yhtiö tarjosi yhdysvaltalaiselle ostajalle mahdollisuutta merkitä laittomasti tuotettua puutavaraa FSC:ksi.

Romaniassa puolestaan paljastui 2015, että itävaltalainen Schweighofer Holzindustrie oli sotkeentunut laittomiin hakkuisiin.

Väärinkäytökset eivät paljastuneet sertifioinnin kautta, vaan riippumattoman ympäristöjärjestön Environmental Investigation Agencyn selvittelyjen ansiosta.

FSC:tä tarkkailevan FSC-watch.com -sivuston perustajan mukaan ongelmana on, että FSC:n keskusjärjestö ei valvo tahoja, joilla on oikeudet myöntää sertifikaatteja.

Ongelmia on myös FSC:n päätöksenteossa. Se jakaantuu sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristöasioiden kamariin, joista kullakin on veto-oikeus toistensa aloitteisiin,

E360:n artikkeli viittaa Greenpeacen edustajan kirjoitukseen, jonka mukaan talouskamari ryhtyi vuodesta 2017 alkaen teollisuuden edunvalvojaksi äänestäen yhtenäisesti ympäristöaloitteita kumoon.

FSC on epäonnistunut trooppisen metsäkadon ehkäisijänä myös siitä syystä, että sertifiointi painottuu Euroopan ja Pohjois-Amerikan metsiin. Niissä metsätalous on jo lainsäädännön ja kehittyneiden yhteiskuntien valvomana verraten vastuullisella pohjalla.

Tropiikissa suuri osa metsäkadosta ei johdukaan metsätaloudesta, vaan maankäytön muutoksista esimerkiksi, kun metsää raivataan viljelmiksi.

E360:n artikkeli (englanniksi)

Lue myös:

FSC:n pääjohtajan vastaus kritiikkiin: Olemme luotettavin sertifiointijärjestelmä