Siitä puhe, mistä puute
Suurriistavirka-apu herättää tunteita ja sekalaista keskustelua, jota ei jostakin syystä haluta käydä oikeilla foorumeilla, pohdiskelee MT:n erätoimittaja.
SRVA-toimijoiden suorituskyky heikkenee, jos tehtäviin ei ole riittävää määrää ja riittävän hyvin koulutettuja SRVA-koiria. Kuva: Lari LievonenSuurriistavirka-apu (SRVA) on monelle tuntematon kirjainyhdistelmä. SRVA-toimijat ovat niitä vapaaehtoisia metsästäjiä, jotka avustavat poliisia erikseen määrätyillä suurriistavirka-aputehtävillä.
Työ on tärkeää, mutta melko näkymätöntä. Työtä voisi verrata vaikka siivoukseen, sen huomaa vasta kun se jää tekemättä. Itä-Suomessa tämä on huomattu joidenkin riistanhoitoyhdistysten sanottua sopimuksensa irti.
En voi tehdä muuta kuin nostaa hattua niille miehille ja naisille, jotka lähtevät tarvittaessa hoitamaan tehtäviä pyyteettä ja käytännössä ilman palkkaa.
Loukkaantuneen kolaripeuran jäljitys pimeässä ja sateisessa metsässä ei ole helppoa, eikä mukavaa. Työ on arvokasta eläinsuojelutyötä ja monet tekevät sitä ylpeänä ja rinta rottingilla. Syytä onkin.
Eittämättä moni on täysin tyytyväinen tekemänsä SRVA-työn järjestelyihin ja on ärsyyntynyt siitä, että epäkohtia nostetaan esille ”turhan takia”.
Silti on vaikea ymmärtää sitä, ettei uuden sopimusluonnoksen teon yhteydessä nostettu kissaa pöydälle ja käyty aidosti läpi asioita, jotka ovat aiheuttaneet närää. SRVA:n tulevaisuus on muutenkin heikkenemässä väen ikääntymisen ja osaavien koirien puutteen takia.
Jokainen työnantaja on velvoitettu huolehtimaan tavallisella työpaikallakin työturvallisuudesta ja varmistamaan, että työntekijällä on kyky hoitaa hommansa.
Siten on looginen vaatimus, että myös vapaaehtoisten osaaminen kartoitettaisiin ja tehtäville olisi sovitut toimintatavat ja vastuukysymykset olisivat selkeitä kaikille 300 riistanhoitoyhdistykselle.
Metsästäjäliiton toivomus siitä, että SRVA-tehtävän liikenneturvallisuuteen ja vakuutusturvaan tulisi luoda valtakunnallisesti yhtenäiset mallit, ei myöskään kuulosta liikaa vaaditulta. Lähinnä ihmetyttää, miksi näin ei jo ole.
Poliisihallitus muistuttaa, että uuden SRVA-sopimuspohjan myötä ei ole sovittu riistakeskuksen kanssa uusista linjauksista ja kaikki jatkuu kuten ennenkin.
Toisaalta ehkä olisi syytä tehdä uusia linjauksia, sillä selvää näyttää olevan ainakin se, että mikä toisaalla on selvästi sovittua ja selkeää, on toisaalla epäselvää. Liekö tämä johtuvan siitä, että erilaiset SRVA-työt painottuvat eri tavoin eri puolilla Suomea.
Työt kuitenkin tulevat muuttumaan, suurpetojen levittäytyessä uusille alueille. Loukkaantuneen peuran sijasta vastassa voikin jatkossa useammin olla loukkaantunut karhu tai karkotettava susi.
Petotilanteen kiristyessä ja tehtävien lisääntyessä olisi korkea aika pitää huolta siitä, että toimijat ovat tyytyväisiä ja pystyvät hoitamaan tehtävät turvallisesti ja yhtenäisin säännöin.
Olisiko taas kerran asia niin, että siitä puhe mistä puute. Tarkoitan tällä tietysti avointa keskustelua ja ennen kaikkea kuuntelua SRVA-toimintaan kytkeytyneiden toimijoiden kesken.
Kirjoittaja on MT:n erätoimittajaArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
