Poliisilta karu ennuste SRVA-toiminnasta: ”Jo 3–5 vuoden kuluessa suorituskyky heikkenee”
Rikosylikomisario otaksuu poliisia avustavien toimijoiden suorituskyvyn heikkenevän ja suurpetoihin liittyvän piilorikollisuuden kasvavan.
SRVA-tehtäviin ei jatkossa välttämättä ole riittävää määrää ja riittävän hyviä ja koulutettuja koiria. Kuva: Lari LievonenItä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kirjoittaa poliisin sivuilla julkaistussa blogissa Suomen susitilanteesta. Hänen mukaansa tasaisesti kasvavat suurpetokannat aiheuttavat yhteiskunnalle haasteita ja seurauksia, joita ei vielä ole ehkä riittävän hyvin tunnistettu tai tunnustettu.
Suurimpana muutoksena Pohjolainen pitää suupetojen kannanhoidollisen metsästyksen loppumista poronhoitoalueen eteläpuolisilla alueilla korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen myötä.
Pohjolainen on huolissaan suurpetotilanteen vaikutuksista suurriistavirka-avulle, jota vapaaehtoiset metsästäjät tarjoavat poliisille riistanhoitoyhdistysten kautta. SRVA hoitaa liikenteessä loukkaantuneiden sorkkaeläinten lisäksi poliisin pyynnöstä muun muassa suurpetojen karkotuksia.
”Ennustan, että jo 3–5 vuoden kuluessa tulee eteen tilanne, että SRVA-toimijoiden kyvykkyys ja suorituskyky heikkenee, jos tehtäviin ei ole riittävää määrää ja riittävän hyviä ja koulutettuja SRVA-koiria. Aluksi tämä näkyy alueellisesti, ja myöhemmin myös valtakunnallisesti, jos asiaan ei millään tavalla reagoida”, Pohjolainen kirjoittaa.
Hän perustaa arvionsa siihen, että Suomessa suurriistalle soveltuvien koirien rekisteröintimäärät ovat nopeassa laskussa metsästyksen estymisen myötä. Myös suurriistavirka-apusopimusten irtisanomiset erityisesti Itä-Suomessa ennakoivat hänen mielestään tätä, sillä yhdeksi keskeiseksi syyksi sopimusten irtisanomisille on mainittu Suomessa harjoitettava suurpetopolitiikka.
Pohjolainen arvelee blogissa myös, että KHO:n päätöksen myötä ja suurpetokantojen yhä kasvaessa, niiden laiton tappaminen edelleen kasvaa. Yhtenä esimerkkinä hän pitää case Savukukkoa eli laajaa metsästysrikosvyyhtiä, jota käsitellään parhaillaan Pohjois-Savon käräjäoikeudessa.
”Riski laittomaan toimintaan on suurta erityisesti Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa, jotka harvaan asuttuina alueina ovat mitä otollisinta aluetta vailla virallista ja epävirallista kontrollia. Erävalvontaviranomaisilla on analysoitua tietoa siitä, että suurpetoihin liittyvä piilorikollisuus voi edellä mainituilla alueilla edelleen vahvana.”
Pohjolaisen mukaan ammattimaiselle erävalvonnalle on tulevaisuudessa tarvetta.
Suurpetojen laittomaan tappamiseen syyllistyvät Itä-Suomen poliisin tekemän analyysin perusteella pääosin alueella asuvat henkilöt. Tekijät ovat yleensä ihmisiä, jotka liikkuvat maastossa työkseen tai heillä on muutoin mahdollisuus tehdä havaintoja suurpetojen liikkeistä.
”Toivon kovasti, että selvityksen tulokset ja kehittämisesitykset otetaan eri tasoilla vakavasti ja erävalvonnan kehittämistä jatketaan yhteiskunnassa aktiivisesti myös Susi Life -hankkeen jälkeen.”
Osana Susi Life -hanketta toiminut eräpartio päätti toimintansa vuodenvaihteessa. Partio valvoi metsästystä harvaan asutuilla alueilla Itä-Suomessa sekä keskittyi laittoman suurpetopyynnin paljastamiseen. Viiden vuoden aikana partion työn tuloksena kirjattiin 48 rikosilmoitusta, joista 25 liittyi metsästysrikoksiin. Suteen kohdistuvia törkeitä metsästysrikoksia partion toiminnalla paljastettiin kaksi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat










