Puukauppa on käynyt 46 prosenttia viimevuotista vilkkaammin

Järeiden päätehakkuiden lisäksi, myös harvennuskohteilla on hyvä kysyntä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuusitukin hyvä kysyntä vauhdittaa edelleen puukauppaa. Ennusteet viittaavat myös männyn kysynnän nousuun.

"Puukauppa on käynyt keväällä todella hyvin. Sitä käydään havutukin ja etenkin kuusitukin vedolla", kertoo johtaja Eija Vallius Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

Valliuksen mukaan puukauppa kiihtyi syksyllä ja sama tahti jatkui vuodenvaihteen yli kevättalvelle. Metsäteollisuus on tarvinnut puuta ja metsänomistajat ovat sitä myyneet.

"Luminen metsä ei aina houkuttele metsänomistajia leimikoiden tekoon, mutta nyt niitä on tehty. Leimikot kannattaa suunnitella etukäteen, mikä nopeuttaa varsinaisen puukaupan tekoa."

Valliuksen mukaan puun kysynnässä ja hinnoittelussa on alueellista vaihtelua. Puukauppaa suunnittelevan metsänomistajan kannattaa siksi tarkastaa päivän tilanne omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Tärkeää on myös puukaupan kilpailutus.

"Metsäyhtiöt ovat korjanneet talvella vanhoja talvileimikoita. Nopeaan korjuuseen talvileimikoita on saanut lähinnä vanhan leimikon kyljestä. Toivottavasti yöpakkaset jatkavat talvileimikoiden korjuukelejä maaliskuun lopulle", Vallius toivoo.

Männyn kysynnän paranemisen puolesta puhuu öljyn hinnan nousu. MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan se ennakoi yleensä kulutuksen lähtevän kasvuun mäntysahatavaraa käyttävässä Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Pelimerkit metsänomistajien ja puukaupan kannalta ovat siten otolliset.

Viime vuonna metsänomistajien kantorahatulot pienenivät 2,1 miljardiin euroon. Yksityismetsänomistajille kantorahaa kertyi 1,75 miljardia euroa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan kantorahoja söi tukin hakkuiden väheneminen. Tukki tuo kantorahasta kaksi kolmasosaa.

Tärkein puulaji metsänomistajille on kuusi, joka tuo 44 prosenttia kantorahoista. Sen merkitys korostuu Etelä-Suomen rehevillä mailla. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa mänty on selvästi tärkein puulaji. Siellä se tuo paikoin jopa neljä viidestä kantorahaeurosta.

Kuutiomäärällä mitattuna mäntykuitupuu on myös koko maan ykkönen. Sen osuus puukaupan kokonaismäärästä on lähes neljännes. Sen haastaja on kuusitukki, jota kertyy määrällisesti lähes yhtä paljon.

Mäntytukin osuus jäi viime vuonna kuudesosaan kaikesta puusta.

Viime vuoden puukauppamäärä nousi kovan loppukirin ansiosta hivenen edellisvuotta suuremmaksi. Myynnin kasvu keskittyi viime vuonna järeisiin kuusileimikoihin. Kuusitukin kauppa kasvoi yli viidenneksen, kun mäntytukin kauppa lisääntyi vain viisi prosenttia.

Kantohintojen nousu jäi maltilliseksi. Tukin hinta nousi edellisvuodesta prosentin ja kuitupuun neljä prosenttia.

Valliuksen mukaan hintojen nousu on jatkunut tänä vuonna. Se koskee etenkin tukin hintoja.

"Sahat ostaisivat puuta enemmänkin, jos sitä olisi tarjolla. Saa nähdä, alkaako konttipula vaikeuttaa kevään edetessä sahatavaran vientiä ja miten se vaikuttaa hintoihin ja puun kysyntään", Vallius pohtii.

Metsäteollisuus maksoi yksityismetsistä pystykaupalla viime vuonna ostetusta mäntytukista keskimäärin 55 ja kuusitukista 59,1 euroa kuutiometriltä. Kuusi oli kysytympää, mikä näkyi sen hinnan nousuna.

Mäntykuitupuusta metsäteollisuus maksoi keskimäärin 17,6, kuusikuitupuusta 19,9 ja koivukuitupuusta 16,9 euroa kuutiometriltä.

Luken tilasto kattaa suurimmat puun ostajat ja metsänhoitoyhdistykset.