Metsänomistaja hyötyy metsäsuunnitelmasta
SALO (MT)
Varsinaissuomalainen kapea metsäautotie pölisee renkaiden alla. Tietä reunustavat vanhat kuusimetsät. Osa niistä on vuosia sitten hakattu ja istutettu männylle. Aukkoja ei kuitenkaan näy missään.
”Metsä merkitsee minulle paljon. Ennen kaikkea se on tulonlähde, jonka jatkuvuuden haluan turvata. Virkistys tulee siinä sivussa”, kertoo halikkolaisen metsätilan isäntä Markku Antola.
Hänen omistamistaan metsistä suurin osa on uudistuskypsää tai varttunutta puustoa. Uudistusaloja ja taimikoita on noin viidennes ja nuoria metsiä kymmenesosa pinta-alasta.
Isännän tavoitteena onkin pitää puusto ja hakkuumäärät tasaisina vuosikymmenestä toiseen.
Hieman yli puolet tilan metsistä on mäntyvaltaisia. Seuraavaksi yleisin puulaji on kuusi.
”Vielä kymmenen vuotta sitten tila oli kuusivaltainen, mutta hakkuut ja myrskyt ovat siirtäneet jakaumaa männyn suuntaan.”
Tila on Antolan mukaan perustettu 1500-luvulla. Sen metsät ovatkin kokeneet monenlaisia vaiheita harsintahakkuista nykyisenlaiseen metsätalouteen.
”Ensimmäinen tilalle kirjattu puukauppa on vuodelta 1908. Silloin Wartsalan Höyrysaha Oy teki alueella määrämittahakkuita ja osti kaikki yli 11 tuuman läpimitan täyttävät kuuset ja männyt.”
Metsäsuunnitelma tilalla on ollut 1970-luvulta lähtien. Nykyisen suunnitelman on laatinut metsäpalveluesimies Antti Laitinen Metsäkeskuksen Otso-metsäpalveluista.
Antola kertoo valinneensa Otson suunnitelman, koska se vaikutti tarpeeksi luotettavalta.
”Firmoilla on asioissa usein niin sanotusti oma lehmä ojassa. Paikallinen metsänhoitoyhdistys taas tekee vain joitain yksittäisiä suunnitelmia.”
Antola on hyödyntänyt metsäsuunnitelmaansa esimerkiksi puukauppojen suunnittelussa. Samalla on ollut mielenkiintoista seurata, ovatko suunnitelmien kasvuennusteet pitäneet paikkansa vuosien saatossa.
”Mielestäni suunnitelmasta on ehdottomasti ollut hyötyä metsän tuoton turvaamisessa. Se toimii myös työkaluna, joka kertoo, mitä metsässä pitäisi seuraavaksi tehdä.”
Suunnitelma on Antolan mielestä helppokäyttöinen ja ymmärrettävä. Hän hämmästeleekin, kuinka osa kaupungeissa asuvista etämetsänomistajista yrittää vielä tulla toimeen ilman sitä.
Otso-metsäpalveluiden Laitinen kertoo metsänomistajien olevan yleisesti melko kiinnostuneita suunnittelusta. Kiinnostusta voisi olla enemmänkin etenkin metsien hoidon kannalta.
Suunnitelma sisältää metsän kasvupaikka-, kehitysluokka- ja puutavaralajijakauman. Sen lisäksi siihen on listattu ehdotukset seuraavista hoitotoimenpiteistä ja laskelmat niiden tuloista ja menoista.
Suunnitelmaan liitetään myös puuston kehitysennuste 20 vuodeksi. Lopussa on luettelo metsikkökuvioista ja alueen kartta.
”Tulo- ja menoarviot sekä ehdotukset hoitotöistä ovat usein tärkeimpiä osioita metsänomistajan kannalta. Toimijat taas arvostavat eniten kuvioluetteloa ja karttoja”, Laitinen kertoo.
Laitinen aloittaa suunnitelman teon keskustelulla metsänomistajan toiveista ja tavoitteista. Sen jälkeen on vuorossa maastokäynti, jonka aikana pohditaan mahdollisia käsittelyehdotuksia.
”Harvennuksista ja muista hoitotoimenpiteistä annetaan usein suoria ehdotuksia. Päätehakkuita suunnitellaan enemmän omistajan omien toiveiden ja markkinatilanteen mukaan”, Laitinen toteaa.
Maastossa selvitetään myös mahdolliset luontokohteet ja erityisen tärkeät elinympäristöt. Myös maisema-arvoja voidaan joutua pohtimaan, jos kuvio ulottuu esimerkiksi järven rantaan.
TIINA HEIKKINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
