Pitkän uran metsurina tehnyt kestotilaaja lahjoittaa luetut lehdet navetalle

Metsuri Martti Kynsilehto kertoo, että joskus asukkaat tulevat juttelemaan hänelle. Silloin tällöin jonkun mielestä puita ei saisi kaataa lainkaan. Yleensä harvennuksia kuitenkin toivotaan. Kuva: Pekka Fali

OULU

Martti Kynsilehdolla tulee maaliskuussa 45 vuotta täyteen Oulun kaupungin metsurina. Nykyisin palkan tosin maksaa kaupungin tekninen liikelaitos, kun Oulu siirtyi tilaaja–tuottaja-malliin muutamia vuosia sitten.

Pitkä ura on takana myös hänen työparillaan Aimo Särkelällä, joka on palvellut kuntalaisia 30 vuotta.

Kaupungilla on viisi omaa metsuria, joista yksi tekee luonnonhoitotöitä ja loput taajamametsien harvennuksia.

Taajamametsiä hoitavat metsurit ovat ammattikunnassaan sikäli harvinaisia, että he saavat tehdä töitä moottorisahalla.

Talousmetsissä metsurin kädessä on tavallisesti raivaussaha tai pottiputki. Koska asemakaava-alueilla ei tehdä avohakkuita, ei ole myöskään istutettavaa eikä raivattavaa.

Puunkaato taajamametsissä vaatii tarkkuutta, sillä palstat ovat pieniä ja ympärillä pyöräteitä, mattotelineitä ja taloja.

"Ahtaissa paikoissa ammattitaito näkyy", luonnonvarasuunnittelija Riitta Niemelä Oulun kaupungilta kehuu.

Alle sadan kiintokuutiometrin kohteet hoidetaan yleensä metsurityönä ja sitä suuremmat kohteet hakkuukoneella.

63-vuotias Kynsilehto on ollut Maaseudun Tulevaisuuden tilaaja "aina" ja lukee paperilehteä kotonaan Oulun Sanginjoella.

"Verkkolehteä en lue. En ole netti-ihmisiä", Kynsilehto toteaa.

Palaute lehdestä on napakka: "Se on hyvä lehti!"'

Luettu MT menee tärkeään jatkokäyttöön.

"Kerään lehdet ja vien Hankasalmelle, jossa tyttärelläni on lypsykarjatila. Lehdet menevät lehmien tissinsuojiksi."