UPM jatkaa katkontakiistaa pirkanmaalaisen metsänomistajan kanssa – ei tyydy hovioikeuden ratkaisuun

Sauli Branderin mukaan hovioikeuden päätöksen mukainen ajattelutapa muuttaisi puukaupan tukki-kuitu -suhteen keskimääräiseksi eikä metsänomistaja saisi hyötyä hyvästä metsänhoidosta. Kuva: Kari Salonen

UPM ei tyydy Turun hovioikeuden ratkaisuun puutavaran katkontakiistassa. Hovioikeuden mukaan pirkanmaalainen metsänomistaja pystyi antamaan varteenotettavan näytön siitä, että UPM oli hakannut tukkia kuitupinoon.

UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander kertoo yhtiön hakevan päätöksestä valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Se on mahdollista, sillä kiistan käsittelyn aloittanut käräjäoikeus kallistui asiassa yhtiön kannalle.

"Haemme valituslupaa, koska hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen mielestämme virheellisin perustein. Se katsoi, ettei UPM:n oikeudelle toimittama näyttö ja asiantuntijoiden todistukset olleet riittävät osoittamaan, että katkonta oli tehty sopimuksen mukaisesti."

Branderin mukaan käräjäoikeus ja yksi hovioikeuden jäsenistä kuitenkin katsoi, että se oli tehty sopimuksen mukaisesti. Oikeusasteiden päätökset olivat siis keskenään ristiriitaiset.

"Suomalainen mekaaninen metsäteollisuus perustuu raaka-aineen ja lopputuotteen korkeaan laatuun. Hovioikeuden päätöksen perusteluista voitaisiin vetää se johtopäätös, että metsänomistajalle joudutaan korvaamaan puista tilastollisen keskiarvon mukaan."

Branderin mukaan se asettaa metsänomistajan asemaan, jossa metsiänsä hyvin hoitanut metsänomistaja ei saisi puistaan niiden todellista arvoa vastaavaa korvausta.

"Tällainen toimintatapa muuttaisi puukaupan tukki-kuitu -suhteen keskimääräiseksi eikä metsänomistaja saisi hyötyä hyvästä metsänhoidosta", Brander toteaa.

Kiista koskee oriveteläisen metsänomistajan leimikkoa, joka korjattiin kevättalvella 2016. Puuta leimikoista kertyi 1 600 kuutiometriä eli 200 kuutiota odotettua enemmän. Alhaisen tukkisaannon vuoksi kantorahatulo jäi silti odotettua pienemmäksi.

Metsänomistaja laski tappiokseen yli 10 000 euroa. Koska UPM ei suostunut neuvottelemaan korvauksesta, hän vei asian Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

UPM:n mukaan leimikossa oli peltosaarekkeita ja rantavyöhykettä. Niillä oli heikentävä vaikutus puiden runkomuotoon ja tukkisaantoon.

Käräjäoikeus ratkaisi asian UPM:n eduksi. Sen mielestä metsänomistajan näyttö asiasta ei ollut riittävä.

Turun Hovioikeus oli toista mieltä. Hovioikeuden heinäkuisen päätöksen mukaan tapauksessa ei voi varmuudella päätellä, miksi tukkisaanto jäi tavanomaista pienemmäksi.

Metsänomistaja oli kuitenkin esittänyt varteenotettavan näytön siitä, että kyse ei ole leimikon laadusta vaan väärästä katkonnasta, jonka seurauksena tukkia päätyi kuitupinoon.

Äänestyksen jälkeen hovioikeus katsoi metsänomistajan näytön riittäväksi ja kumosi samalla käräjäoikeuden aiemman ratkaisun.

MTK näki hovioikeuden päätöksen ennakkotapauksena heikomman osapuolen suojasta puukaupassa kaikille metsänomistajille.