SAK nuijii metsälahjavähennyksen: "Käyttöönotto maksaa 13 miljoonaa"

Etujärjestötyö on muutosten edessä ja SAK:kin joutuu miettimään omaa rooliaan, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän istuu ensi vuonna ensimmäistä kertaa työmarkkinapöytään keskusjärjestöjohtajana. Tiistaina hän pohti työmarkkina-asioita Helsingin edustalla sijaitsevalla Rysäkarin saarella. Kuva: Eija Mansikkamäki

"Hallitus on tekemässä vuodelle 2017 yli 200 miljoonalla eurolla kyseenalaisia veronkevennyksiä", katsoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

Koski mainitsi SAK:n työmarkkinaseminaarissa tiistaina erityisesti valtion miljoonien laittamisen perintö- ja lahjaverotukseen sekä panostukset yrittäjä-, kotitalous- ja metsälahjavähennykseen sekä osakeyhtiöiden tappioiden kattamiseen.

"Hallituksen veroporkkanahärpäkkeet vievät taloutta väärään suuntaan eli eivät talouskasvun suuntaan, kun valtiolla on päällä vakava kestävyysvaje", Koski lataa.

"Nämä ovat poliittisia valintoja, ja näitä arvovalintoja varten heidät on valittu."

Kosken mukaan metsälahjavähennyksen käyttöönotto maksaisi 13 miljoonaa euroa.

SAK olisi laittanut rahat perustutkimukseen ja Tekesille. Se haluaa verotuksesta mahdollisimman yksinkertaista ja laajapohjaista. Maatalousmaan verollepanoa ei tällä kertaa vaadittu erikseen.

Järjestö miettisi työllisyyden kohentamisessa muun muassa varainsiirtoveron ja perhevapaiden muutoksia sekä soveltaisi soviteltua päivärahaa myös kokoaikatyöhön.

Tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa SAK haluaa pitää kiinni kolmikannasta eli siitä, että neuvottelupöytään istuvat sekä palkansaajat, työnantajat että valtio. Yrittäjien puolelta on vaadittu viime päivinä paikallisen sopimisen lisäämistä.

SAK:n aloista rakennusala, elintarviketeollisuus ja kuljetus aloittavat neuvottelut tammikuussa 2017, ja liittokierroksen avaavat syksyllä 2017 metsä- ja paperiteollisuus. Yksityiset palvelualat tulevat mukaan tammikuussa 2018.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä neuvotteluissa pitää ratkaista sama- ja matalapalkkakysymykset sekä ansiokehityksen raamit eli muun muassa toimiala- ja sukupuolikohtaiset palkkaerot. Mallin tulisi ottaa huomioon talouden muutokset.

"Tavoiteltava olisi sekä palkansaajan että kansakunnan kannalta malli, jossa pystyttäisiin leikkaamaan sekä huippuja että laskuja."

Ongelmana on, että jos vientiteollisuus sanelee palkat, julkinen palvelupuoli jää jälkeen. Eloranta ei usko, että ero repeää vielä vuonna 2017.

"Viennin käännettä saadaan odottaa ensi vuoden loppupuolella ja seuraavalle vuodelle", pääekonomisti Koski sanoi.

"Ulkomaankaupan vaihtotase on tasapainottunut, mutta ei viennin kasvun, vaan tuonnin supistumisen vuoksi."