Sähköyhtiö saa perata metsiäilman maanomistajan lupaa

Jos poistettavia puita on alle kymmenen, ne yleensä jätetään maahan. Jos

runkoja on

yli kymmenen,

ne tuodaan

Fortumin

kustannuksella tienvarteen.«

VIHTI (MT)

Metsuri Jukka Hapulahti päräyttää moottorisahan käyntiin ja kaataa sähkölinjaa kohti oksiaan kurotelleen männyn nurin.

Seuraavaksi kyytiä saa hoikanpuoleinen koivu, joka on herkkä taipumaan lumen painosta linjan päälle.

Syyskuun 1. päivänä tuli voimaan uusi sähkömarkkinalaki. Se velvoittaa sähkönjakeluyhtiöitä suunnittelemaan, rakentamaan ja ylläpitämään jakeluverkkoa niin, että se toimii mahdollisimman luotettavasti.

Käytännössä se tarkoittaa, että jakeluverkkoyhtiöt saavat kaataa puita sähköjohtojen läheisyydestä ilman maanomistajan lupaa, jos se on tarpeen sähkökatkosten ennaltaehkäisemiseksi.

Uuden lain tavoite on parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta ja minimoida sähkökatkojen asiakkaille aiheuttamia haittoja.

”Vuonna 2028 taajamissa ei sallita yli kuuden tunnin ja maaseudulla yli 36 tunnin sähkökatkoja”, verkon kehitysjohtaja Sauli Antila Fortumilta kertoo.

Myrsky- ja lumituhoille herkin osa sähköverkkoa on keskijännitteinen, 20 kilovoltin verkko.

Sähköyhtiöistä ainakin Fortum ja Elenia ovat kartoittaneet verkon kuntoa helikopterista käsin.

”Maakaapelointi sopii taajamiin, mutta vierimetsän hoidolla parannetaan nykyistä verkkoa”, Antila toteaa.

Fortum hoidattaa vierimetsää syksyn ja talven aikana Uudenmaan Vihdissä sadan kilometrin matkalla. Siitä noin 56 kilometriä kulkee metsässä.

Normaalin kunnossapitoraivauksen yhteydessä johtokadun vierimetsästä hakataan sähkönjakelua uhkaavat puut kymmenen metrin leveydeltä molemmin puolin linja-aukkoa.

”Pilotissa meitä kiinnostaa erityisesti, paljonko poistettavaa puuta on, minkälaisia puut ovat ja miten puuta pystytään hyödyntämään. Haemme myös yhteistyömallia, joka toimisi niin sähköyhtiölle, maanomistajalle kuin urakoitsijalle”, Antila sanoo.

Fortum haluaa vierimetsien hoidosta yleisen käytännön koko toimialueelleen.

Fortumin kokeilussa reunavyöhykkeen puuston hoidosta ja myynnistä vastaa metsäpalveluyritys UPM Silvesta.

UPM Silvesta selvittää hoitoalueen maanomistajat ja ottaa heihin yhteyttä, merkitsee kohteet maastoon ja järjestää puukaupan, korjuun ja raivaustyöt.

”Jos poistettavia puita on alle kymmenen, ne yleensä jätetään maahan. Jos runkoja on yli kymmenen, ne tuodaan Fortumin kustannuksella tienvarteen. Metsänomistajalle maksetaan puista tienvarsihinta, joka on noin kaksi kertaa kantohinnan suuruinen”, UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki sanoo.

Linjoja uhkaavat puut kaadetaan joko metsurivoimin tai metsäkoneella. Metsänomistaja saa tehdyistä hoitotöistä yhteenvedot ja puutavaran mittaustodistuksen.

Kokeilualueella maata omistava, Hiiskulan kartanon kiinteistöyhtymän osakas Hans Brummer myhäilee tyytyväisyyttään, kun sähköyhtiö hoitaa vierimetsät viimein kuntoon.

”Vihdoinkin rutina kantaa hedelmää. 2000-luvulla olemme kokeneet kolme isoa myrskyä. Tapaninpäivän 2011 myrskyn jälkeen olimme sähköttä 58 tuntia”, Brummer kertoo.

Myös sähkönjakelun laatu ei ole vastannut Brummerin käsitystä nykyajasta. Hän syyttää valojen välkkymisestä ”kehitysmaasähköä”.

”Jos laatu ja toimitusvarmuus paranee, olen valmis maksamaan sähköstäni enemmän”, hän sanoo.

Vaikka laki antaa sähköyhtiöille mahdollisuuden poistaa puita maanomistajalta kysymättä, Antila vakuuttaa, ettei metsään mennä ilmoittamatta.

”Jokaisen maanomistajan kanssa tehdään sopimus. Maanomistaja saa päättää, jätetäänkö puut metsään, kuljetetaanko tienvarteen ja myytäväksi vai kielletäänkö puiden poisto kokonaan.”

Johtaja Markku Tornberg MTK:sta suhtautuu vierimetsien hoitoon niin ikään myönteisesti, sillä se parantaa sähköntoimitusvarmuutta maaseudulla. Selkeät sopimukset ovat kuitenkin tärkeät, hän lisää.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF