Kolkonjoen sahan höyläämö rakennettiin entisestä navetasta. Liki 70 prosenttia sahatavarasta myydään höylättynä, Tatu Dillström kertoo. Kuva: Pentti Vänskä
Vuoden sahayrittäjä uskoo jalostukseen ja erikoistumiseen – Tatu Dillström jatkaa sahausta Rantasalmella jo kolmannessa polvessa
Ennen joulua sattunut työtapaturma keskeytti työt kuukausiksi.
Markku ja Tatu Dillström suunnittelevat päivän työjärjestystä. Kuva: Pentti Vänskä
Markku Dillström asettaa kuusitukkia sahauspöydälle. Kuva: Pentti Vänskä
Jukka Dillström taapeloi lautoja. Kuva: Pentti VänskäMarkku Dillström asettelee kuusitukkia pyörösahan pöydälle ja Jukka Dillström valmistautuu vastaanottamaan valmista tavaraa linjan toisessa päässä.
Vuoden sahayrittäjäksi tänä vuonna valittu Tatu Dillström nojaa kyynärsauvoihinsa ja joutuu seuraamaan työntekoa sivusta, sillä lääkäri määräsi sairauslomaa kolme kuukautta joulukuussa sattuneen työtapaturman jälkeen.
”Lankkupino sortui ja jalka jäi pinon alle”, Tatu Dillström kertoo.
Hän on sahayrittäjä jo kolmannessa polvessa Rantasalmen Kolkontaipaleella Etelä-Savossa. Isoisä aloitti Kolkonjoella ensin myllärinä 1930-luvulla ja perusti sitten Kolkonjoen Mylly ja Saha -yrityksen 1956.
Tatun isälle Markku Dillströmille yritys siirtyi 1975. Tatun vuoro oli ottaa vetovastuu sukupolvenvaihdoksessa 2015. Yrityksessä työskentelee myös Tatun setä Jukka.
Myllytoiminnasta muistuttaa Kolkonjoen varrella yhä punainen rakennus sahalinjan vieressä.
Myllyä käytetään nykyisin vain harvoin. Vielä vuosituhannen alussa sillä jauhettiin rehuviljaa karjalle. Enää tilalla ei ole lehmiä ja entisestä navetasta on rakennettu höyläämö.
”Valtaosa sahatavarasta jatkojalostetaan. Liki 70 prosenttia myydään höylättynä”, Tatu Dillström sanoo.
Jalostukseen hän aikoo investoida lisää. Ensi kesäksi on hankittu sahatavaran pintakäsittelylinja. Näin asiakkaille pystytään tarjoamaan esimerkiksi pohjamaalattua ulkovuorilautaa.
”Pintakäsitellylle laudalle on menekkiä ja siksi päätin investoida siihen.”
Vakioasiakkaita ovat paikalliset rakennusfirmat ja puusepät.
”Kesäasukkaat ovat myös merkittävä asiakasryhmä, sillä kesällähän Rantasalmen väkiluku tuplaantuu.”
Kiinteän pyörösahalinjan lisäksi yrityksellä on siirrettävä kenttäsirkkeli, jolla käydään sahaamassa puut asiakkaan luona. Kenttäsirkkelille tilaus odottaa tänäkin keväänä.
”Asiakas osti järven rannalta tontin ja on jo hakannut puut. Meitä on pyydetty sinne sahaamaan.”
Osa tilauksista on Tatu Dillströmin mukaan hyvin yksilöllisiä. Sellaisia ovat entisöinti- ja museokohteet, jotka tehdään tarkkojen mallien mukaan.
”Silloin työ alkaa usein höylänterien teettämisestä.”
Laadukkaan tuotteen hän sanoo olevan parasta mainontaa.
”Laadulla pitää yrittää kilpailla. Kun ihmiset itse näkevät ja ovat tyytyväisiä, niin silloin tieto leviää.”
Tukkia Kolkonjoella sahataan vuosittain 500–600 kuutiometriä. Pääosa puista hankitaan Rantasalmen alueelta parinkymmenen kilometrin säteellä.
”Joitakin erikoispuita kuten leppää on tullut vähän kauempaa, mutta pisimmätkin matkat ovat olleet alle 100 kilometriä.”
Puuta on ostettu sekä pysty- että hankintakaupoin. Metsänhoitoyhdistys toimittaa tänäkin vuonna suuren osan tukeista.
”Myös suoraan yksityisiltä metsänomistajilta tulee puuta, tilanteet vaihtelevat tarjonnan mukaan.”
Hakkuuseen, metsäkuljetukseen tai kaukokuljetukseen Tatu Dillström käyttää tarvittaessa paikallisten metsäkone- ja puutavara-autoyrittäjien palveluja.
Suuri osa tuotannosta Kolkonjoella on kuusta, jota menee ulkovuorauksiin ja panelointeihin. Männystä tehdään esimerkiksi lattialankkuja. Pieniä määriä sahataan myös koivua, haapaa ja leppää.
Piensahoja ja höyläämöjä edustavan Suomen Sahayrittäjät ry:n Lähipuu-tuotemerkin Kolkonjoen Mylly ja Saha otti käyttöön viime kesänä. Tuotemerkillä ja siihen liittyvällä sahatavaran ympäristöselosteella kerrotaan kuluttajille tuotteen pienestä hiilijalanjäljestä.
Tatu Dillström uskoo Lähipuu-merkin antavan pienille sahayrityksille positiivista näkyvyyttä, koska ihmiset arvostavat ympäristöseikkoja entistä enemmän nykypäivänä.
”Meidän kohdallammehan puut tulevat läheltä ja tuotteet markkinoidaan lähelle, kuljetusmatkat eivät siten muodostu pitkiksi.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
