Metsäojien sammaloituminen pienentää soiden metaanipäästöjä

Ojien sammaloituminen lienee saurausta metsäojittamiseen myönnettyjen tukien päättymisestä. Kuva: Tommi Hakala

Metsäojitettujen soiden ojat päästävät aiemmin arvioitua vähemmän metaania ilmakehään, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke), Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Etenkin sammaloituneissa ojissa metaanipäästöt ovat pienet. Sammaloituneiden osien osuus on kasvamassa, sillä kunnostusojitukset vähenevät niihin myönnettyjen metsätalouden tukien päättyessä.

Luken mukaan Suomen soista noin 5,9 miljoonaa hehtaaria on ojitettu metsätalouskäyttöön. Se vastaa noin 17 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Ojitus aiheuttaa hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä maaperästä, mutta vähentää maaperän metaanipäästöjä merkittävästi.

Metsäojien sammaloituminen pienentää niiden metaanipäästöjä. Kuva: Tommi Hakala

Nykyinen metsäojitettujen soiden metaanipäästöarvio perustuu Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) päästökertoimeen. Se kuitenkin kuvaa Suomen oloja huonosti, sillä 11 tutkimusalueesta vain kaksi sijaitsee Suomessa.

”Teimme metaanipäästöjen kammiomittauksia ja kokosimme aiempaa mittausaineistoa erityyppisistä ojista yhteensä 21 tutkimusalueelta Suomesta”, sanoo akatemiatutkija Antti Rissanen Tampereen yliopistosta.

Erityyppisillä ojilla voi myös olla erisuuruiset metaanipäästöt.

”Aiempien tutkimusten perusteella voitiin olettaa, että ojien metaanipäästöt riippuvat ojatyypistä ja varsinkin siitä, millaista kasvillisuutta ojassa on.”

Sammalpeitteisten ojien metaanipäästöt ovat vain kahdeksasosa sammalettomien vesipintaisten ojien päästöistä ja perustason kertoimen mukaisista päästöistä. Perustason päästökerroin yliarvioi sammalpeitteisten ojien päästöjä reilusti. Syy löytyy todennäköisesti mikrobien toiminnasta.

”Sammalen sisällä ja pinnalla, ja myös sammalen alla elää metaania syöviä mikrobeja, metanotrofeja, jotka käyttävät metaanin ravinnokseen ennen kuin se päätyy ilmakehään. On myös mahdollista, että sammaleiden erittämät orgaaniset yhdisteet hillitsevät metaania muodostavien metanogeenisten mikrobien toimintaa”, Rissanen sanoo.

Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka suuri osuus ojista on sammalpeitteisiä.

”Arvioimme, että kaksi kolmannesta ojista on sammalpeitteisiä ja vain kolmannes sammalettomia. Sammalpeitteisten ojien korkea osuus johtuu todennäköisesti siitä, että kunnostusojitukset ovat merkittävästi vähentyneet viime vuosina”, sanoo Luken tutkija Leena Stenberg.

Tutkimuksen mukaan metsäojitettujen soiden metaanipäästöt ovat noin 8 600 tonnia metaania vuodessa. Se on noin 63 prosenttia vähemmän kuin nykyisessä kasvihuonekaasuinventaariossa, jossa määräksi on arvioitu 23 200 tonnia.

Hiilidioksidiekvivalentteina pääsöarvio on noin 0,4 miljoonaa tonnia pienempi kuin vanha. Hiilidioksidiekvivalentteija käytetään esimerkiksi Suomen maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen laskennassa.