Ostajien enemmistö empii yhä runkohinnoittelua puukaupassa
Kuhmo Oy ostaa jo suurimman osan pystykaupoistaan runkohinnoittelulla. Suurilla yhtiöillä runkohinnoittelu on ollut lähinnä kokeilua.
Karttulan Metsätyö Oy:n hakkuukoneenkuljettaja Leevi Lyytinen hakkasi mäntyvaltaista leimikkoa Metsä Groupille Karttulassa Kuopiossa tiistaina. Leimikosta kaupat oli tehty perinteisesti puutavaralajihinnoittelulla. Kuva: Pentti VänskäPuutavaralajeihin perustuvalla hinnoittelulla on edelleen vahva asema puukaupassa.
Runkohinnoittelu on yleistynyt, ja myös suuret ostajat ovat sitä jonkin verran kokeilleet ja kehittäneet, mutta toistaiseksi merkittäviä suunnitelmia sen lisäämiseen ei näytä olevan.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola nosti runkohinnoittelun esiin viime viikolla metsävaltuuskunnan kokouksessa.
Tiirola kertoi pohtineensa vakavasti nykyisen puutavaralajihinnoittelun mielekkyyttä eli runkojen jakoa tukkiin ja kuitupuuhun.
Runkohinnoittelusta hän sanoi olevan jo hyviä kokemuksia.
”Se ainakin yksinkertaistaisi puukaupan hinnoittelua sekä poistaisi metsänomistajilta puun katkontaan liittyvää riskiä”, Tiirola totesi.
Runkohinnoittelussa jokaisesta puukaupan kohteena olevasta kuutiometristä maksetaan sama hinta riippumatta siitä, päätyykö se tukiksi, parruksi, pikkutukiksi tai kuitupuuksi.
Kuutiohinta sovitaan ennen kauppaa. Ostaja saa katkoa puut sitten kuten haluaa.
Perinteisessä puutavaralajikaupassa rungon eri osien välillä hinta vaihtelee jyrkästi. Kuusi- ja mäntytukista maksetaan reilusti yli kolminkertainen hinta kuitupuuhun verrattuna.
Myyjän saamaan puukauppatiliin vaikuttaa merkittävästi, kuinka runko katkotaan tukiksi ja kuitupuuksi.
Kuhmossa Kainuussa sijaitseva sahayritys Kuhmo Oy on käyttänyt runkohinnoittelua jo pitkään. Kuhmo Oy tarvitsee puuta vuosittain 800 000 kuutiometriä, josta neljä viidennestä on mäntyä ja viidennes kuusta.
”Pystykaupoilla ostamastamme puusta valtaosa ostetaan runkohinnalla”, Kuhmo Oy:n metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen kertoo.
Runkohinnoittelu vaatii Pääkkösen mukaan ostajalta paljon ammattitaitoa.
”Se edellyttää aina arviointia paikan päällä metsässä. Sitä ei voi tehdä pirtin pöydän tai työpöydän äärestä.”
Kuhmo Oy:n kokemukset menetelmästä ovat olleet kaikin puolin myönteisiä.
”Soisimme sen mieluusti yleistyvän”, Pääkkönen sanoo.
Kuhmo Oy:n näkemys runkohinnoittelusta ei edusta koko sahateollisuuden näkemystä.
Itsenäisten sahojen etujärjestön Sahateollisuus ry:n puheenjohtajan Pekka Kopran mukaan sahayhtiöt käyttävät runkohinnoittelua satunnaisesti.
Kopra arvelee, että metsänomistajalle ostajien tarjousten vertailu runkohinnoittelun pohjalta saattaisi olla helpompaa kuin puutavaralajihinnoittelussa.
”Vähän varauksellisesti suhtaudun kuitenkin runkohinnoitteluun. Se vaatii ostajilta erittäin suurta ammattitaitoa, että hinnoittelu osuu kohdalleen.”
Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä pitää runkohinnoittelua hyvänä menetelmänä. Se yksinkertaistaisi puukauppaa sekä myyjän että ostajan näkökulmasta.
”Tukin katkonnan riski siirtyy tietysti ostajalle, mutta samalla se tuo joustavuutta ja mahdollisuuden ottaa jalostusarvo huomioon katkonnassa nykyistä vielä paremmin.”
Metsä Group on ostanut ja ostaa edelleen jonkin verran runkohinnoittelulla päätehakkuita. Mäntylän mukaan menetelmä soveltuu juuri päätehakkuisiin. Harvennushakkuiden suhteen hän on sen sijaan hyvin varovainen.
”Poistettavan puuston valinta vaikuttaa tavattoman paljon siihen, mikä järeän puun saanto on ostajalle. Ylä- ja alaharvennuksen tulokset ovat täysin erilaiset järeän puun osalta.”
Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen toteaa keskustelun runkohinnoittelusta ponnahtavan pintaan aika ajoin. Hän sanoo menetelmässä olevan kiistattomia etuja, mutta Stora Enso ei runkohinnoitteluun ole ryhtynyt muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta.
”Puutavaralajikohtainen hinnoitteluhan toimii tänäkin päivänä, joten runkohinnoittelu ei ole meidän työlistallamme. Seuraamme toki tarkasti tilanteen kehittymistä puumarkkinoilla ja olemme valmiit muutoksiin.”
UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo runkohinnoittelun yleistyneen jonkin verran. Hän pitää uuden ideointia tervetulleena, mutta korostaa samalla vakiintuneiden kauppatapojen tärkeyttä, jotta luottamus puukaupan osapuolten välillä säilyy.
Runkohinnoittelu soveltuu hänen mukaansa parhaiten hoidettuihin kuusikoihin. Epävarmuudet liittyvät järeyden arvioinnin lisäksi myös siihen, kuinka paljon lahoa puustossa piilee.
”Puutavaralajikohtainen hinnoittelu vallitsevana tapana varmasti säilyy vielä pitkään”, Brander uskoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
