Metsämarjojen satoennuste perustuu 100 nuoren kärsivälliselle käsityölle kukkien ja raakileiden laskennassa – "Tietoa ei pystytä millään muulla tavalla tuottamaan" - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Metsä

Metsämarjojen satoennuste perustuu 100 nuoren kärsivälliselle käsityölle kukkien ja raakileiden laskennassa – "Tietoa ei pystytä millään muulla tavalla tuottamaan"

Luke ja 4H-järjestö tekevät yhteistyötä metsämarjojen satoennusteen tuottamiseksi. Tutkijat saavat tietoa, nuoret tekemistä ja taskurahaa.
Carolina Husu
Eerika Häyhän mukaan mustikankukkien laskenta koeruudulta onnistuu parhaiten varpu kerrallaan. Tässä männikössä kukkia oli keskimäärin 370 neliömetriä kohti.

Metsämarjojen sato on joka kesä toistuva uutisaihe. Mihin päin maata ja kuinka paljon tulee mustikkaa, hillaa ja puolukkaa?

Metsämarjojen satoennuste tehdään Luonnonvarakeskus Lukessa, mutta valtaosan tarvittavasta tiedosta tuottavat noin 100 4H-järjestössä toimivaa nuorta.

"Nuoret saavat taskurahan. Vastineeksi he sitoutuvat havaintojen tekemiseen", erikoistutkija Rainer Peltola Lukesta tiivistää.

Peltolan mukaan yhteistyö 4H:n kanssa on korvaamattoman tärkeää. Valtakunnallisen kumppanin kanssa koeruutujen sijaintia ja määrää eri puolilla maata pystytään jossain määrin ohjaamaan.

"Määrällistä tietoa sadosta ei pystytä millään muulla tavalla tuottamaan. Kun meillä on tietoja jopa 20 vuodelta, tiedetään aika hyvin, millaiset laskentatulokset vastaavat minkälaista satoa."

Yksi metsämarjojen seuraajista on hausjärveläinen Eerika Häyhä. Häyhä päätti tarttua 4H:n tarjoamaan hommaan, kun varsinaista kesätyöpaikkaa ei kuulunut. Syksyllä lukion aloittava Häyhä on toiminut useana vuonna 4H:ssa lasten harrastekerhojen ohjaajana. Marjalaskentaa hän tekee ensi kertaa.

”Ensin piti pystyttää nämä tikut, joilla koeruudut merkitään metsään.”

Ruudut sijaitsevat vähintään parin metrin päässä toisistaan.

Kun koeruudut on perustettu, ne lasketaan tarkkaan kolmeen kertaan: Ensin kukat, myöhemmin raakileet ja lopulta kypsät marjat.

Häyhä seuraa yhteensä kymmentä yhden neliömetrin kokoista koealaa, joista viidellä hän laskee mustikkaa ja viidellä puolukkaa.

Juhannusviikolla Hausjärvellä mustikankukat on jo laskettu. Niitä sai laskea tovin, sillä koeruuduilta niitä löytyi enimmillään yli 400.

”Kukkia ainakin oli ihan kiitettävästi. Raakileita ei ehkä tule niin paljon”, Häyhä arvelee.

Laskennan jälkeen tiedot syötetään Luken verkkopalveluun.

Raakileet Häyhä aikoo laskea lähiaikoina, kun kukinta on päättynyt kaikissa koeruuduissa.

Häyhä perusti ruudut perheensä omaan metsään. Tutut marjapaikat sijaitsevat lähellä kotia. Niissä on sopivasti marjakasvillisuutta, ja ruudut saavat olla hyvin todennäköisesti rauhassa muilta ihmisiltä.

”Tänne tuskin tulee kukaan nykimään näitä irti.”

Rainer Peltolan mukaan puolukan kukinta on työläin laskea. Enimmillään puolukankukkia on löytynyt 3 000 neliömetriltä.

Mustikan kukkia on laskettu tänä vuonna enimmillään 700 kappaletta neliöltä Lapinjärvellä.

”Tällaisia määriä ei viime vuonna ollut missään. Mustikan kukkia on keskimäärin kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna”, Peltola toteaa.

Ensimmäinen metsämarjojen satoennuste julkaistaan juhannuksen jälkeisellä viikolla, kun tietoa raakileistakin alkaa olla kertynyt.

4H-nuorten lisäksi kuka tahansa voi vapaaehtoisesti osallistua metsämarjojen seurantaan. Koeruutujen tiedot ilmoitetaan marjahavainnot.fi -verkkopalvelun kautta. Lukessa kaivataan nykyistä enemmän vapaaehtoisia marjasadon laskijoita, jotta ennusteesta saadaan entistä edustavampi.

Oman marjapaikan paljastumisesta ei tarvitse olla huolissaan, Peltola vakuuttaa. Koealat näkyvät verkossa kartalla neliöinä, joiden jokainen sivu on viisi kilometriä pitkä.

Tarkoitus ei ole perustaa koealoja ainoastaan kaikkein satoisimpiin paikkoihin, vaan mikä tahansa marjaa tuottava metsä sopii.

Peltola muistuttaa, että seuranta tuottaa tärkeää tietoa muutenkin kuin marjastamisen kannalta.

”Metsämarjojen kehittyminen on tärkeä ekologinen prosessi. Kun tiedetään paljonko ruuduissa on kukkia ja raakileita, pystytään laskemaan suoraan pölytystulos. Siihen vaikuttaa esimerkiksi pölyttäjäpopulaatioiden hyvinvointi.”

Seurannan perusteella pölytystulos näyttäisi monin paikoin parantuneen. Ilmiö voi johtua siitä, että hallapäivien lukumäärä on vähentynyt.

Carolina Husu
Koeruutujen nurkkatikuissa kerrotaan metsässä kulkijoille, mitä tarkoitusta varten ruutu on perustettu.
Lue lisää

Mustikan kukkia on viime vuoteen verrattuna runsaasti – jos pölytys onnistuu, sato voi olla runsas

Mustikka kukkii etelässä jopa runsaana, mutta pakkasen ruskettamat varvut eivät marjo tänä kesänä

Mustikka kavahtaa lumetonta pakkassäätä, puolukka kestää paremmin – jos kukinta ja pölytys onnistuvat hyvin, ne korvaavat talven menetyksiä

Puolukkasato ei pettänyt sentään koko maassa: Oulun eteläpuolella metsän punaista superruokaa ollut jopa runsaasti