Myrskytuhojen arviointiin kehitetään uutta menetelmää – tuulikarttoja ja metsävaratietoja yhdistämällä saataisiin nopeasti tiedot kaatuneista puumääristä - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Myrskytuhojen arviointiin kehitetään uutta menetelmää – tuulikarttoja ja metsävaratietoja yhdistämällä saataisiin nopeasti tiedot kaatuneista puumääristä

Tähän asti myrskytuhoarviot ovat perustuneet pitkälti metsäammattilaisten maastohavaintoihin.
Kari Salonen
Kymmenen vuotta sitten riehuneen Asta-myrskyn ja vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeen tuhojen arvioinnissa on käytetty eri menetelmiä. Apuna ovat olleet muun muassa ilmakuvat tai yleisimmin metsäammattilaisten maastosta keräämät havainnot.

Myrskyjen aiheuttamien metsätuhojen arviointia pyritään nopeuttamaan ja tarkentamaan Suomen metsäkeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä.

Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen kertoo, että tavoitteena on kehittää simulointimalli, jossa hyödynnetään tietoja myrskyssä toteutuneista tuulten nopeuksista eri alueilla sekä olemassa olevia metsävaratietoja ja tietoja puiden kaatumisherkkyydestä eri olosuhteissa.

Kymmenen vuotta sitten riehuneen Asta-myrskyn ja vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeen tuhojen arvioinnissa on käytetty eri menetelmiä. Apuna ovat olleet muun muassa ilmakuvat tai yleisimmin metsäammattilaisten maastosta keräämät havainnot.

"Metsäkeskuksen johdolla on myrskyn jälkeen kolmessa vuorokaudessa koottu tilannekuva", Niskanen sanoo.

Kehitteillä olevaan simulointimalliin on Niskasen mukaan olemassa jo oikeastaan kaikki tiedot, mutta ne pitäisi yhdistää.

"Ilmatieteen laitos voisi luoda sellaisen tuotteen, jossa näkyisi myrskyn aikaiset tuulen nopeudet eri puolilla Suomea. Meillä metsäkeskuksessa on tarvittava metsävaratieto puuston määristä. Luonnonvarakeskus on puolestaan tutkinut puiden kaatumisherkkyyttä."

Simulointi kertoisi nopeasti arviot, missä päin, millaista puustoa ja kuinka suuria määriä myrskyssä on kaatunut.

Kyseisiä tietoja voisivat hyödyntää metsäalan toimijoiden lisäksi muun muassa sähköverkkoyhtiöt ja pelastusviranomaiset, kun myrskyn aiheuttamia tuhoja korjataan.

Metsäkeskus, Ilmatieteen laitos, Luke sekä maa- ja metsätalousministeriö kävivät viime keväänä alustavia keskusteluja simulointimallin laatimisesta.

Syksyn kuluessa on Niskasen mukaan tarkoitus edetä hankkeessa esiselvitysvaiheeseen.

Myrskytuhojen kartoitusmenetelmien kehittämisessä metsäkeskus on tehnyt yhteistyötä myös Aalto-yliopiston kanssa.

Aalto-yliopistossa tutkitaan muun muassa tutkasatelliittien hyödyntämistä.

Tutkasatelliitti ei käytä näkyvää valoa, vaan lähettää tutkasignaalin. Takaisin heijastuneesta signaalista tehdään kuva.

Näkyvän valon alueella otetuissa satelliittikuvissa tai tavallisissa ilmakuvissa haasteena on Niskasen mukaan se, että myrskyjen jälkeen on usein pilvistä, jolloin kuvaus ei onnistu.

Katso uusin video
Lue lisää

Ailan metsätuhot jäivät alle 20 miljoonaan euroon

Mittavien myrskytuhojen korjuu jatkuu yhä Kainuussa: ”Maalaisjärkeä käyttäen voidaan maastossa liikkua”

Päivö-myrskyn kaatamien puiden korjuu käy vilkkaana – hakkuita suunniteltu 9 miljoonan euron arvosta

Kommentti: Asta-myrsky ei jätä rauhaan – kymmenen vuoden takaiset muistot palaavat aina salaman iskiessä