Metsä

Kuusien istutus karuille maille on samanlainen hölmöys kuin räkämänniköiden viljely 1970-luvulla: "Myöhemmin sitä vielä kirotaan"

Metsätalousyrittäjä Matti Äijö ihmettelee, kuinka metsätaloudessa yritetään taas taistella luonnonlakeja vastaan.
Pasi Leino
Nykyään istutetaan hirvituhojen pelossa kuusen taimia sellaisillekin kasvupaikoille, joilla parhaiten menestyisi mänty.

Paikoittainen korkea hirvikanta ja hirvivahinkojen pelossa liian suosituksi noussut kuusen viljely aiheuttavat vielä isoja ongelmia tulevaisuudessa, arvelee ikaalislainen metsätalousyrittäjä Matti Äijö.

"Kaikista pahinta on, kun uudistetaan karutkin maat kuuselle. Niiden kasvu hiipuu, kun puut tulevat 30–40 vuoden ikään. Luontaisesti karuilta mailta ei kuusia löydy, sillä niissä eivät ravinteet riitä kuuselle. Missä kanerva kasvaa, sinne ei kuusi kuulu."

Äijön mielestä nykyinen kuusen istutus kaikkialle on täsmälleen yhtä hölmöä touhua kuin avojuurimäntyjen istutus reheville maille 70-luvulla. Huonolaatuisia räkämänniköitä jouduttiin kaatamaan keskenkasvuisina, koska kunnon puuta niistä ei saa.

"Nyt taistellaan kuusen kanssa samoja luonnonlakeja vastaan. Myöhemmin sitä vielä kirotaan."

Toisaalta on ymmärrettävää, ettei mäntyä uskalleta viljellä, jos hirvituhojen riski on suuri. Äijön mielestä uudistaminen pitäisi kerta kaikkiaan kääntää takaisin männylle karuilla kasvupaikoilla.

"Hirvikanta pitäisi laskea noin kolmeen hirveen tuhannella hehtaarilla – se on määrä, joka on jo nyt sovittu riistahallinnon ja MTK:n kesken. Samalla lisättäisiin männyn viljelyalaa huomattavasti. Kun ruokaa eli männyntaimikoita olisi yltäkylläisesti tarjolla, vahingot jäisivät kohtuullisiksi."

Äijön mukaan Ikaalisissa oli 1980-luvulla tiheä hirvikanta, mutta tuhot eivät kohdistuneet niin rajusti kuin nykyisin, koska männyntaimikoita oli paljon.

Jotta metsänomistajat uskaltaisivat viljellä mäntyä, kaikkien osapuolten pitäisi sitoutua pitämään kiinni sovitusta hirvitavoitteesta.

Äijö on huomannut, että hirvitilanteeseen ottavat kantaa vain aktiiviset metsänomistajat. On paljon sellaisia, jotka eivät jostain syystä seuraa taimikoidensa tilaa.

"Ne, jotka ottavat asian esille, saavat räksyttäjän maineen. Mutta tämä ei ole ilkeilyä metsästäjiä kohtaan."

Äijö on itse metsästysseuran aktiivi ja on metsästänyt hirviä yli neljäkymmentä vuotta.

Lue myös:

Pomminvarmaan hirvenkarkotukseen ei tarvita kivääriä tai patruunoita – mutta aikaa kuluu ja vaivaa koituu

Katso uusin video
Lue lisää

Kituva metsä virkosi uuteen kasvuun muutaman satasen investoinnilla – "Oireet voivat näkyä jo alle metrin mittaisilla puilla"

Sekametsä säästyy monilta tuhoilta, jotka vaivaavat yksipuolisia kuusimetsiä – lehtipuiden riesana ovat hirvet

Rauduskoivua ja harvinaisempia puita kannattaisi monestakin syystä suosia, mutta löytyykö niille kysyntää?

Video: Hyytyikö puiden pituuskasvu? Pensasmaisuus ja keltaiset neulaset kielivät boorin puutteesta – lääkkeenä on terveyslannoitus