Metsä

Metsänhoidon suositukset täydentyvät ilmastokestävyydellä – tarjoavat jatkossa neuvoja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

Muuttuva ilmasto lisää muun muassa tuuli- ja hyönteistuhojen riskiä. Siksi myös metsänhoidon suosituksissa tulee tarjota metsänomistajille ja metsäammattilaisille neuvoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Hanne Manelius
Metsänhoidon suositukset tarjoavat jatkossa metsänomistajille ja metsäammattilaisille keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen.

Ilmastokestävyys tulee osaksi Tapion metsänhoidon suosituksia.

”Ilmastokestävyys on moni­ulotteinen ilmiö. Sitä on tarpeen tarkastella tutkimustulosten ja suositusten käyttäjien näkökulmasta”, sanoi metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Uudistustyön etenemistä ja tutkijoiden koostamia tietopaketteja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen metsiin esiteltiin torstaina Tapion järjestämässä verkkoseminaarissa.

”Tuulituhojen riski kasvaa, routa vähenee ja puiden korjuu vaikeutuu”, Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Hilppa Gregow listasi.

Osa muutoksista voi vaikuttaa puustoon samaan aikaan sekä myönteisesti että kielteisesti. Esimerkiksi kasvukauden pidentyminen lisää puuston kasvua mutta nostaa kirjanpainajatuhoriskiä etenkin etelässä.

Gregowin mukaan Ilmatieteen laitos kehittää parhaillaan apukeinoja eri riskien seurantaan, jotta esimerkiksi myrskyjä osattaisiin ennakoida nykyistä paremmin.

Metsänhoidon suositukset tarjoavat jatkossa metsänomistajille ja metsäammattilaisille keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen.

Yhtä oikeaa tapaa ei ole, sillä metsätalouden hiilihyötyjä voi tarkastella monella eri tapaa. Onko tavoitteena metsän hiilivaraston maksimointi vai tukin tuottaminen pitkäaikaisiin hiilivarastoihin?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ryhmäpäällikön Timo Saksan mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä parhaiten nettohiilensidonnan kasvulla. Sopeutuminen taas vaatii ris­kienhallintaa metsänuudistamisessa ja kasvatuksessa.

”Oikea-aikaisuus ja nopea uudistaminen oikeilla keinoilla korostuvat entisestään metsien käsittelyssä.”

Metsänhoidon vaikutuksia hiilensidontaan esitellyt Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio korosti aikajänteen merkitystä hiilinielujen tarkastelussa. ”Nuoret metsät ovat tehokkaita hetkellisiä hiilinieluja, kun taas vanhoihin metsiin on kertynyt kumulatiivisesti hiiltä vuosien saatossa.”

Miten metsänomistaja voisi sitten parhaiten edistää hiilinielujen kasvua?

Lannoittamalla, valitsemalla nopeasti kasvavia lajikkeita, pidentämällä kiertoaikaa tai vähentämällä hakkuita, Soimakallio esitti.

Tutkimustieto jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen vaikutuksesta hiilinieluun on hänen mukaansa osin ristiriitaista. Nykytiedon valossa poistuneen puun määrä vaikuttaa hänen mukaansa hiilitaseeseen kuitenkin enemmän kuin se, millä tavalla puut poistetaan.

Sekametsien suosiminen nousi esiin monessa puheenvuorossa.

Luken Saksan mukaan puulajien monipuolistamisella voitaisiin hallita tuhoriskejä jo metsän uudistamisvaiheessa.

Sekametsien puolesta puhui myös metsänomistaja ja liikemies Timo Kujala. ”Metsänomistajat haluaisivat kasvattaa sekametsiä, mutta hirvituhojen pelossa he perustavat puhtaita kuusikoita.”

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toivoi uusilta suosituksilta niin ikään sekapuustoisuutta, vaihtoehtoja ja tuhonkestävyyttä.

Uudistamistyössä on kuultu myös niin sanottujen maakunnallisten pyöreän pöydän jäsenten toiveita.

Heidän mielestään suositusten tulisi kuvata nykyistä paremmin metsänhoidon vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suosituksia toivottavaisiin myös tilanteisiin, joissa metsä on kärsinyt jostain tuhosta tai jokin toimenpide on mennyt pieleen.

Lue myös:

Metsänhoidon suositukset päivitetään ilmastokestäviksi

Ilmastonmuutos vaatii metsätaloudelta sopeutumista

Metsänhoidon suositukset

  • Metsänomistajille ja metsäammattilaisille koottu kokoelma metsänhoidon parhaista käytännöistä.
  • Tavoitteena metsänhoidon kokonaiskestävyys. Tänä vuonna mukaan linjattiin uutena ilmastokestävyys.
  • Suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Suositukset tarjoavat eri vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman.
  • Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja päivittyvät tiedon lisääntyessä.
  • Ne laaditaan metsä-, ilmasto- ja ympäristöalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien yhteistyönä. Tapio koordinoi työtä.
  • Rahoittajana toimii maa- ja metsä­talousministeriö.
Katso uusin video
Lue lisää

"Tarvittaisiin hirvittävästi lisää metsureita" – nykyinen työvoima ei riitä hoitamaan taimikoita kasvukuntoon

Aarre: Metsänomistaja Tarmo Kallioaho perustaa vain sekametsiä – vuosien varrella hän on huomannut ratkaisunsa positiivisen vaikutuksen hirvituhoihin

Tuulenkaatokuuset tulisi korjata metsistä

Turvepeltojen ympäristötaakka pienenee uusien tutkimusten alustavissa tuloksissa – ravinnehuuhtouma murto-osa entisistä arvioista, ilmastovaikutuksista tieto kasvaa