Metsä

Lannoitus ja juurikäävän ureatorjunta eivät komission luonnoksen mukaan edusta kestävää metsätaloutta – EU:n uudet kestävyyskriteerit iskisivät investointeihin

Kestävät rahoituskriteerit metsätaloudelle eivät saa kannatusta metsäteollisuudelta. Myös pankkisektori epäilee byrokratian kasvavan.
Kari Lindholm, Johannes Tervo, Lari Lievonen
Se, että jatkat samaan tapaan metsänhoitoa tai viljelyä, ei enää riitä, komission taksonomia-ehdotus kertoo. Sitä voi kommentoida perjantaihin mennessä.

Metsäteollisuus pitää komission kestävän rahoituksen säädösluonnosta haastavana. Ehdotetut kestävyyskriteerit toisivat teollisuudelle paljon uusia raportointivelvollisuuksia.

Taksonomia-lainsäädännön taustalla on EU:n tavoite ohjata rahoitusmarkkinoita ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin sijoituksiin. Vuodenvaihteessa julkaistava säädös keskittyy ilmastonmuutoskriteereihin, joista myös suurten metsäteollisuusyritysten täytyy raportoida.

"Käytännössä ehdotus olisi sulkemassa pohjoismaalaista kestävää metsätaloutta kokonaan kestävien taloudellisten toimenpiteiden ulkopuolelle", asiantuntija Juha Roppola Metsäteollisuus ry:stä kertoo.

Kestävyyskriteerit vaikuttaisivat metsäteollisuusyrityksiin sekä suoraan että välillisesti. "Komissio haluaa, että lainsäädäntö tulee vaikuttamaan rahoituksen saatavuuteen", Roppola selventää.

Tulevaisuudessa siis edullisemman rahoituksen saaminen edellyttäisi tarkkaa seurantaa muun muassa hakkuutavoista, hiilidioksidipäästöistä ja biologisesta monimuotoisuudesta.

"Tässä puhutaan meidän raaka-ainepohjamme kestävyydestä eli yritykset joutuvat raportoimaan omista metsäliiketoimistaan. Tämä on hyvin merkittävä kokonaisuus, jonka vaikutuksia nähdään vielä vuosien päästä", Roppola kertoo.

Metsäteollisuus näkee ongelmallisena jäsenmaiden vähäisen liikkumatilan. Vaikka tarkoitusperät kriteereille ovat hyvät, ne eivät sovi pohjoisille, metsää käyttäville EU-maille.

"Sillä voi olla vaikutusta investointeihin. Tulevaisuudessa puupohjaiseen tuotantoon tehdyt investoinnit eivät välttämättä olisi kestäviä tässä kehyksessä."

"Lisäksi lainsäädäntö on asettamassa päästöttömiä sähköntuotannon menetelmiä eriarvoiseen asemaan, mikä tietysti laajemminkin Pohjoismaissa vaikuttaa. Raportointia on jo nyt paljon, mutta tämä ulottuu energiapuoleen asti."

Vaikka raportointivelvollisuus ei suoraan koske metsänomistajia, vaikutukset tulevat myös yksityisille metsätiloille yritysten puunhankinnan kautta.

Kriteeriluonnosta voidaan tulkita niin, että taloudelliset toimijat voisivat saada hakea markkinoilta vihreää rahoitusta paranneltuun metsänhoitoon, metsittämiseen, ennallistamiseen ja suojeluun. Kestävyys tulisi pystyä osoittamaan metsäketjun joka vaiheessa.

Esteeksi nousee kuitenkin se, kuinka paljon työtä ja kustannuksia tarkkojen kestävyyskriteerien täyttäminen ja seuraaminen aiheuttaa. "Tämä valuu hallinnollisena taakkana pienmetsänomistajien puolelle. Tiukat kriteerit ja sen pohjalta toimiminen on normaaleille metsänomistajille hyvin vaikeaa", Roppola uskoo.

Esimerkiksi metsien kasvua lisäävä lannoitteiden käyttö tai juurikäävän torjunta urealla ovat komission luonnoksessa pannassa. "Ongelma liittyy erityisesti siihen, että toiminta ei saisi olla tavanomaista, vaikka Suomessakin lähtötaso on jo korkea."

Metsätalouden kestävyyskriteereistä painittiin muutama vuosi sitten EU:n uusiutuvan energian direktiivin yhteydessä. Kestävyyttä tarkastellaan siinä riskiperusteisesti ja se pohjautuu kansallisiin metsäsäädöksiin.

"Tärkeää on, että koko metsätalouden kriteeristö metsittämisestä paranneltuun metsänhoitoon saataisiin perustumaan uusituvan energian direktiivin kestävyyskriteereihin", Roppola muistuttaa.

OP-ryhmän johtaja Teppo Pöllänen ei osaa vielä sanoa, kuinka kestävän rahoituksen kriteerit tulevat näkymään maa- ja metsätilojen rahoituksessa.

Uudet kestävyysmääritelmät voisivat näkyä maatiloilla esimerkiksi silloin, kun viljelijä hakee uutta lainaa pankista. Siten esimerkiksi luoton hinta voisi olla kalliimpi niille tiloille, jotka eivät täytä EU:n rahoitussäätelyn ehtoja.

"Tässä vaiheessa on enemmän kysymyksiä kuin selkeitä vastauksia. Meillä on valmius taipua kriteeristöön, mutta niin kansallisista kuin EU:nkin linjauksista on ensin saatava vielä lisätietoja", Pöllänen kertoo.

MTK:n johtaja Juha Ruippo (MT 9.12.) totesi, että kestävän rahoituksen sääntely lisää byrokratiaa maa- ja metsätiloilla.

Pöllänen ymmärtää huolet byrokratian lisääntymisestä.

"Jossain määrin saatamme törmätä byrokratian kasvuun. Kun tiedämme jo ennestään maatalouden kannattavuuden haasteet ja byrokratian kokoluokan, niin saattaa olla, että tästä tulee meidän asiakkaillemme yksi raportointiosa-alue lisää", hän kommentoi maatalouden rahoitusta.

Tuleviin investointeihin vaikuttaa ennen kaikkea maatalouden kannattavuus.

”Vaikka tilalla olisi halu edetä ympäristöystävällisten investointien kanssa, kun lasketaan kannattavuutta esimerkiksi biokaasulaitokselle, niin siihen ei ole aina realistisia mahdollisuuksia.”

Pöllänen näkee taksonomia-sääntelyssä haasteiden lisäksi mahdollisuuksia.

”Monet Suomen investoinnit esimerkiksi maitotiloilla ovat taksonomian perusperiaatteiden mukaisia – kun katsoo vaikka Valion hiilineutraalin maidontuotannon tavoiteohjelmaa. Monet hankkeet ovat hyvin mahdutettavissa taksonomiaan.”

Metsätiloilla lainarahoitus painottuu tällä hetkellä metsätilakauppaan. ”Metsätilan ympäristöarvot tai hiilensidontakyky saattavat tulla näkymään metsätilojen rahoituksessa”, Pöllänen arvelee.

Sitä ennen täytyy kuitenkin sopia eurooppalaisista mittareista, joilla kestävyyskriteerien toteutumista tarkastellaan.

"On vielä pitkä tie edessä, että saadaan luotua EU-tason malli. Se ei saa muodostua ylitsepääsemättömäksi."

Lue myös:

EU:n rahoitusmalli uhkaa tuoda lisäbyrokratiaa maa- ja metsätiloille – maatilaluoton hinta voi olla korkeampi tiloilla, jotka eivät täytä uusia kriteereitä

Metsäteollisuus ry / Veikko Somerpuro, OP-pankki
Metsäteollisuus ry:n asiantuntija Juha Roppola ja OP-ryhmän johtaja Teppo Pöllänen vaativat EU:lta läpinäkyvää valmistelua.

Kestävä rahoitus

  • Euroopan komissio julkaisi kaksi vuotta sitten kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman.
  • Rahoitusjärjestelmän uudistus on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal).
  • Kestäviksi luokiteltavien sijoitusten tulisi jatkossa täyttää tietyt kriteerit, joita komissio valmistelee tulevien vuosien ajan.
  • Myös maa- ja metsätalous on mukana tarkastelussa.
  • Niin kutsutun taksonomia-luokittelun tarkoituksena on ohjata rahoitusta vihreisiin, ekologista siirtymää tukeviin sijoituskohteisiin.
  • Sääntelyyn osallistuminen on pakollista suurille yrityksille. Sen uskotaan ohjaavan markkinoita tehokkaasti EU:n toivomaan suuntaan.
  • Luokitusjärjestelmän tavoitteita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä, ympäristökuormituksen vähentäminen, kiertotalous sekä jätteistä, kierrätyksestä ja terveistä ekosysteemeistä huolehtiminen.
Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Onko paikallinen sopiminen myytti myös työn tuottavuuden kannalta?

Hyvä metsänhoito tarjoaa kunnille monikärkiohjuksen

Puukauppa verkkaistui Etelä-Suomen talvilomaviikolla – alkuvuoden kauppamäärä on silti 50 prosenttia vuodentakaista suurempi

Puukauppa jatkuu viimevuotista selvästi vilkkaampana