Metsä

"Tarvittaisiin hirvittävästi lisää metsureita" – nykyinen työvoima ei riitä hoitamaan taimikoita kasvukuntoon

Viime vuonna kemeravaroja käytettiin entistä enemmän luonnonhoitoon, nuorten metsien kunnostus eteni etelässä.
Kari Salonen
Taimikonhoitotöiden lisääminen vaatisi metsäkeskuksen mukaan metsureiden määrän kasvattamista.

Metsänhoitotyöt etenivät viime vuonna suunnilleen aiemmalla vauhdilla, mutta kiinnostus luonnonhoitohankkeisiin kasvoi. Metsäkeskuksen mukaan esimerkiksi taimikonhoidon kasvattamista jarruttaa metsuripula.

"Metsätöiden lisääminen vaatii lisää resursseja, mikä on alan toimijoista kiinni. Esimerkiksi taimikonhoidon kasvattamiseen tarvittaisiin hirvittävästi lisää metsureita", toteaa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.

Nuorten metsien hoitoon, suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin maksettiin viime vuonna 50 miljoonaa euroa kemeratukea. Niskasen arvion mukaan se on maksimi, mihin nykyisellä panostuksella päästään.

Otson vaikeudet vähensivät raskaita metsänparannushankkeita viime vuonna. Metsäteihin kului kemeravaroja yli kolmannes edellisvuotista vähemmän ja suometsien hoito putosi 41 prosenttia.

Vastaavasti Etelä-Suomessa kunnostettiin nuoria metsiä vauhdilla. Noin neljä viidestä puuntuotannon kemeraeurosta kului nuorten metsien hoitoon.

Terveyslannoituksen tukea metsänomistajille maksettiin 1,7 miljoonaa euroa, mikä oli kolmanneksen edellisvuotta enemmän.

Maakunnittain laskettuna kemeravarojen käyttö väheni voimakkaasti Pohjois-Suomessa. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla kemeratukea käytettiin molemmissa maakunnissa yli miljoona euroa vähemmän kuin edellisvuonna.

Varojen käyttö lisääntyi noin kolmanneksella Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä.  Etelä-Savossa lisäys oli lähes miljoona euroa.

Ympäristötuen käyttö kasvoi puolella. Sitä maksettiin metsänomistajille viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa korvauksena metsien määräaikaisesta suojelusta. Luonnonhoitotöihin kemeravaroja käytettiin 0,9 miljoonaa euroa.

Metsänomistajat solmivat viime vuonna noin 1 300 ympäristötukisopimusta, joilla suojeltiin noin 3 500 hehtaaria metsää kymmenen vuoden määräajaksi.

Uusien ympäristötukisopimusten määrä kasvoi 36 prosenttia ja pinta-ala 42 prosenttia edellisvuodesta.

Yleisimpiä suojelukohteita olivat rehevät ja puustoiset metsät, kuten lehdot, korvet, pienvesien välittömät lähiympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät.

"Sopimusten kasvu kertoo maanomistajien halukkuudesta jättää arvokkaita luontokohteita metsätaloustoimien ulkopuolelle ja suojeluun", sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen.

Tällä hetkellä ympäristötukisopimuksia on voimassa noin 8 000 yhteensä noin 33 200 hehtaarin alalla, joista on maksettu maanomistajille 50,2 miljoonaa euroa tukea

Metsäkeskus sai joulukuussa valtion lisätalousarviossa käyttöön 2,5 miljoonaa euroa lisävaroja ympäristötukisopimuksien solmimiseen.

Ympäristötukea maksetaan metsänomistajille korvauksena metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojelusta, kun suojelu ylittää metsälain minimivaatimukset. Tukea maksetaan myös METSO-ohjelman mukaisten arvokkaiden luontokohteiden suojelusta.

Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi.

Kemeravaroista maksetaan tukea myös luonnonhoitotöihin, kuten monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin, elinympäristöjen hoitoon ja kunnostukseen sekä vesiensuojeluun.

Tänä vuonna kemeravaroja on käytettävissä puuntuotannon töihin 53,2 miljoonaa euroa ja ympäristötukeen ja luonnonhoitotöihin yhteensä 8 miljoonaa euroa.

Katso uusin video
Lue lisää

Aarre: Metsänomistaja Tarmo Kallioaho perustaa vain sekametsiä – vuosien varrella hän on huomannut ratkaisunsa positiivisen vaikutuksen hirvituhoihin

2020 valmistui useita lakiuudistuksia: Metsitystuki, palomääräysten selkeytys, maatilojen yritystuki ja elintarvikemarkkinalaki

Metsätalouden kemeratuki jatkuu tarvittaessa vuoden 2023 loppuun

Metsänhoidon suositukset täydentyvät ilmastokestävyydellä – tarjoavat jatkossa neuvoja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen